Jenkkifarmarit keskittyvät työhön – "Olemme kaikki kyykyssä ja odotamme tilanteen normalisoitumista"

"Tilamme toimii vielä aika hyvin, mutta tiedostamme, kuinka vakava tämä virus on meille ja koko maallemme", sanoo 4 000 hehtaarin tilaa viljelevä Jum Purlee. Kuva: Mike Wilson

Monet viljelijät, kuten Kirk Liefer, ovat ottaneet uudet välineet, kuten videoneuvottelut, käyttöön saadakseen työt tehdyksi. Kuva: Mike Wilson

Elintarvikeketjun sekasorto sivaltaa lihanjalostuksen kapasiteetista 30 prosenttia, kun teurastamojen työntekijöitä on sairastunut koronavirukseen. Maatiloilla, missä pystytään helpommin pitämään etäisyyttä työntekijöiden välillä, viljelijät ovat kylvöillä ja yrittävät selvitä tavanomaisista riskeistä, kuten huonosta säästä, ja suojella samalla talouttaan ja perheitään.

Jim Purleella on kuusi täyspäiväistä ja kaksitoista osa-aikaista työntekijää 4 000 hehtaarin viljatilallaan Illinoisissa lähellä Galesburgia. Hän yrittää noudattaa hallituksen ohjeita: sosiaalinen etäisyys, istuimet kolmen metrin päässä toisistaan, kasvosuojat ja käsineet kaikille.

"Tuomme omat eväät kotoa emmekä syö yhdessä", Purlee kertoo. "Tavarantoimittajamme käyttävät puhelinta niin paljon kuin mahdollista, ja kun he tulevat maatilalle, pidämme etäisyyttä."

Kun yhden työntekijän anopilla oli koronaoireita, hänet testattiin, ja tuloksia odotellessa tämä työntekijä ajoi viimeistä traktoria ja tuli siihen suoraan omalla autollaan. Kunnes testitulos saapui ja se oli negatiivinen.

"Aika hyvin tämä on sujunut, mutta ymmärrämme, kuinka vakava virus on meille ja koko maallemme", Purlee lisää. "Yritämme olla niin huolellisia kuin mahdollista."

Taloussulku on pudottanut maissin hintaa, mutta pääosin siksi, että raakaöljyn hinta on romahtanut, joka puolestaan laski myös etanolin hinnan. Viimeiset kaksitoista vuotta Yhdysvaltojen viljelijät ovat nauttineet etanolin kysynnän tasaisesta kasvusta, joka on perustunut maan uusiutuvien polttoaineiden politiikkaan. Sen mukaan tietty osuus USA:n polttoaineesta on oltava peräisin uusiutuvista lähteistä, kuten maissista.

Nyt toimistot on suljettu ja ihmiset ovat etätöissä, minkä vuoksi polttoaineen kysyntä on romahtanut. Normaaliaikoina 40 prosenttia Amerikan maissisadosta menee etanolin valmistukseen.

"Koska pandemia on nyt tosiasia, tämän vuoden tavoitteeni on vain pysyä hengissä ja pitää kustannukset niin matalina kuin mahdollista", sanoo indianalainen viljelijä Mike Starkey. "Olen jo vaihtanut osan maissialasta soijalle ja olen kiitollinen, että minulla on aika paljon vehnää viljelyssä. Aion vielä tästäkin tarkentaa viljelysuunnitelmia."

Yhdysvaltojen lihamarkkinoilla hinnat ovat pudonneet pääosin siksi, että lihapakkaamoja on jouduttu sulkemaan sairastumisten takia. Maan lihanjalostusta hallitsee muutama vahva yhtiö, kuten JBS, Tyson ja Smithfield. Kun yksi laitos suljettiin Minnesotassa huhtikuun puolivälissä, se merkitsi kymmenen prosentin pudotusta koko maan sianlihanjalostuskapasiteetissa. JBS:n omistama Iowassa sijaitseva tehdas suljettiin ja se käsittelee normaalisti lähes 20 000 sikaa päivässä.

Yhtiöt taistelevat nyt epätoivoisesti saadakseen työntekijöitään testatuksi. Laitoksiin asennetaan erottavia väliseiniä ja yritetään saada tehtaat takaisin toimintaan.

"Kun vilja- ja lihamarkkinat ovat nyt tuhoutuneet, olemme kaikki kyykyssä", sanoo Don Cantrell, nebraskalainen viljan- ja lihantuottaja, joka pyörittää tilaa poikansa Kylen kanssa. "Panemme kaikki investoinnit jäihin emmekä osta lisää maata tai koneita. Lyhennämme lainoja, kunnes talous kääntyy."

"Ainut muutos päivittäiseen toimintaamme on sosiaalisen etäisyyden pitäminen", Cantrell lisää. "Me tilaamme tarvikkeet hyvissä ajoin. Kun menemme hakemaan niitä, ne lastataan meille ja palaamme takaisin."

"Hyvä asia on, että kun polttoaineen hinta on nyt laskenut, pidämme polttoainevarastot piripinnassa."

Riskeistä ja epävarmuustekijöistä huolimatta monet viljelijät kokevat olevansa ruuantuottajina kriittisessä asemassa.

"Luotettavan ja turvallisen ruuan tarve pysyy. Meidän täytyy vain sopeutua, ja meillä on oltava valmiussuunnitelma", sanoo Kirk Liefer, viljelijä läheltä Red Bullia Illinoisissa.

Kun koronapandemia on iskenyt koko Amerikan talouteen, se on saanut kaikki yritykset, maatilat mukaan lukien, ymmärtämään, kuinka haavoittuvia ne ovat, sanoo Liefer.

"Omalla tilallamme tarkistamme, millaiset satovakuutukset ja valtion tukitoimet meitä koskevat. Me keskitymme kuitenkin sadon tuottamiseen ja tekemään sen parhaimmalla mahdollisella tavalla. Haluamme vain tietää mahdollisuutemme ja mitkä ovat taloudelliset vahvuutemme eri skenaarioissa."

Grant Noland, joka viljelee tilaa Lieferissä lähellä Blue Moundia Illinoisissa, on samaa mieltä.

"Tänä ennakoimattomana aikana tiimimme ylpeys turvallisen ruuan ja varman energian tuottajana on ehdottamasti kasvanut."