Metsitystuki viljelijälle olisi tehokas ilmastokeino

Etelä-Savossa kertakorvauksena maksettava metsitystuki olisi vain 1 932 euroa hehtaarilta, kun Etelä-Pohjanmaalla se olisi 7 522 euroa. Kuva: Markku Vuorikari

Metsitystuki olisi taloudellisesti kannattava keino niin viljelijälle kuin yhteiskunnalle vähentää turvepeltojen ilmastopäästöjä.

Henrik Wejberg laski Helsingin yliopistoon tekemässään gradussa kuinka paljon tukea tulisi maksaa, jotta viljelijän kannattaisi poistaa pelto viljelystä.

Laskelma perustuu eri alueilta pellonvuokrahintojen ja markkinatietojen pohjalta laskettuihin pellon nettonykyarvoihin sekä puun hintojen ja metsänhoidon kustannusten pohjalta laskettuihin metsän nettonykyarvoihin.

Metsitystuki olisi tällöin pellon ja metsän nettonykyarvojen erotus. Eli metsittäessään pellon viljelijän omaisuuden arvo säilyisi ennallaan.

Wejbergin mukaan tuki vaihtelee huomattavasti eri maakuntien välillä sillä peltojen ja metsien arvot vaihtelevat paljon.

Etelä-Savossa kertakorvauksena maksettava tuki olisi vain 3 684 euroa hehtaarilta, kun Etelä-Pohjanmaalla se olisi 8 598 euroa.

Wejbergin mukaan tutkimuksessa saadut tukimäärät olisivat yhteiskunnan kannalta pääosin halpoja hiilensidontakeinoja paksukerroksisilla turvemailla.

Ohutkerroksisilla turvemailla päästöt ovat pienemmät, joten niillä metsitystuki ei olisi yhtä tehokas eikä niin suositeltava.

Juttuun korjattu 13.1. klo 11:44 Etälä-Savon sekä Etelä-Pohjanmaan tukisummat.