Arla: Maitoalan tilanne kohenee ensi vuonna
Maitomarkkinoiden tilanteen odotetaan paranevan ensi vuonna myös Euroopassa, arvioi Arla-konsernin johto. Myös viennin Venäjälle uskotaan ajan myötä korjaantuvan.
Arla hakee nyt kasvua kehittyviltä markkinoilta kuten Afrikasta ja Aasiasta, joissa on konserninjohtaja Peder Tuborghin mukaan valtavasti potentiaalia.
Sieltä tulee 90 prosenttia alan kasvumahdollisuuksista, Tuborgh sanoo.
Tällä hetkellä Arla myy tuotteitaan Nigeriassa ja Norsunluurannikolla mutta tutkii mahdollisuuksiaan myös esimerkiksi Ghanassa, Senegalissa, Kongossa ja Etelä-Afrikan markkinoilla.
”Haluamme olla osa maailmaa ja kasvua myös Euroopan ulkopuolella. Tilaa siellä on, mahdollisuudet ovat mahtavat”, Tuborgh kuvailee.
Esimerkiksi Nigeriassa häntä kiinnostaa väestörakenne ja kasvava keskiluokka. ”Se on pian todella kiinnostava maa.”
Arlan kansainvälinen liikevaihto kasvoi viime vuonna 14 prosenttia.
Kasvua tuli Kiinasta, Lähi-idästä ja Afrikasta.
Aasiassa kilpailuetu on etenkin tuotantoketjun läpinäkyvyys ja turvallisuus. Afrikassa taas ravitsemuksellisuus on tärkeää. Molemmissa maanosissa maitojauheiden rooli on paljon suurempi kuin Euroopassa.
Suomessa maitotuotteilta odotetaan nyt matalaa sokeripitoisuutta ja luonnollisuutta.
Välipaloja käytetään aiempaa enemmän, mutta ne eivät saa aiheuttaa syyllisyyttä, markkinointi- ja tuotekehitysjohtaja Saija Moisio kertoi.
”Ennen suola oli pahis, nyt se on sokeri. Mausta ei silti haluta tinkiä.”
Suomessa tehdään paljon tuotekehitystä, jonka tulosta on esimerkiksi talvella alkanut proteiinirahkojen vienti Britanniaan.
Arlan tuottajamäärä Suomessa on kasvanut kuluvan vuoden aikana noin 50 maitotilalla. Tiloja on nyt 650, Ahvenanmaalta Muonioon.
Olemme Suomessa haastaja, mikä on jännittävää ja mielenkiintoista, Arla Suomen toimitusjohtaja Reijo Kiskola kuvaili yhtiön tulevaisuusseminaarissa perjantaina.
Suomalaistilat eivät ole Arlan omistajia, kuten esimerkiksi ruotsalaiset ja tanskalaiset. Omistajatiloja on seitsemässä maassa.
Tuborgh kuvailee suhdetta suomalaistiloihin ”jäsenenkaltaiseksi”.
”Haluamme vahvistaa sidoksia muulla tavoin, nykyinen hintatilanne ei ole oikea aika puhua omistajuudesta”, johtaja vastasi yleisökysymykseen aiheesta.
Kiskola lisäsi, että omistajuus kiinnostaa joitakin tiloja ja voisi olla joskus mahdollista. Tie siihen on kuitenkin pitkä.
Arla Suomi -yhteistyöryhmän puheenjohtaja, tuuloslainen maidontuottaja Janne Näsi harmitteli meillä elävää mielikuvaa siitä, että Arla haluaisi tuhota Suomen maitoalan.
”Arla on maksanut koko ajan keskimääräistä parempaa tuottajahintaa, eikä yhtiön johto ole missään vaiheessa kyseenalaistanut, miksi täällä maksetaan enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa.”
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
