Syysrapsi hyötyi toukokuun runsaista sateista

Syysrapsin viljely vaatii työtä ja taitoa. Olli-Pekka Ruponen kertoo saaneensa arvokkaita vinkkejä muilta viljelijöiltä ja asiantuntijoilta maatalouskaupan puolelta. Kuva: Ville-Petteri Määttä

SALO (MT)

"Syysrapsi on oikea kuningaskasvi", sanoi maanviljelijä Olli-Pekka Ruponen tilallaan järjestetyssä syysrapsitilaisuudessa tiistaina.

Kasvissa yhdistyvät taloudellinen kannattavuus, ravinteiden tehokas käyttö sekä hyvät esikasviarvot.

"Kannattavuudessa syysrapsilla voi päästä samaan kuin sokerijuurikkaalla on päästy."

"Siemeniä kylvetään hehtaarille 3–4 kiloa ja satoa tulee 4 000 kiloa. Lisäksi peltoon jää valtava kasvimassa varsista ja juuristosta maata parantamaan ja antamaan typpeä esimerkiksi syysviljalle", Ruponen ylisti syysrapsin sadontuottoa.

Ruponen arvioi, että puimurilla korjattavista kasveista ehkä vain kuminalla on parempi esikasviarvo kuin syysrapsilla. Aikaisen korjuuajankohtansa ansiosta syysrapsi antaa mahdollisuuden lisätä syysviljojen viljelyä, sillä niitä ehditään kylvää vielä samalle lohkolle.

Ruponen kertoi, että hänellä viidestä kylvövuodesta yhtenä kasvusto epäonnistui täysin. Ensimmäisen kerran hän viljeli syysrapsia vuonna 2009.

Markkinointipäällikkö Lasse Matikainen Berneriltä kertoi, että syysrapsista on viime vuosina saatu hyviä kokemuksia ja yli neljän tonnin satoja.

Syysrapsin viljely on onnistunut myös pohjoisessa Luonnonvarakeskuksen Ruukin koepisteessä lähellä Oulua.

"Kasvustot ovat nyt hyvässä kunnossa. Toukokuun sateet ovat vain hyödyttäneet syysrapsia", Matikainen sanoi.

Hän toivoo, että syysrapsin viljelyala kasvaisi nykyistä 4 000 hehtaarin alaa suuremmaksi.

"Syysrapsiin täytyy valmistautua kylvösuunnitelmissa jo talvella. Nurmet antavat mahdollisuuden kylvää syysrapsia nurmen sadonkorjuun jälkeen."

Etenkin tänä vuonna viljojen kylvöt jäivät suurelta osin niin myöhäisiksi, että niiden perään ei syysrapsia todennäköisesti ehditä juuri kylvää. Syysrapsi on saatava maahan etelässäkin ennen elokuun puoliväliä.