Vadelmatilan menestysresepti: Sato moninkertaistuu kasvutunnelissa

Mika Kämäri havaitsi maanantaina vadelmiensa ylimmissä versoissa kukkanuppuja, jotka aukeavat todennäköisesti ensi viikon aikana. Kuva: Maija Partanen

Sade ja koleus eivät kiusaa tunnelivadelmia. Ne ovat selvästi edellä kasvussa ja kehityksessä verrattuna avomaanvadelmiin.

Hämeenlinnalaisen marjantuottajan Mika Kämärin vadelmat olivat maanantaina kukkanupuilla ja valmiina kukkimaan jo hyvin pian. ”Uskoisin, että kukinta alkaa noin viikon kuluttua”, hän ennustaa.

Aikaisempi kukinta merkitsee myös aikaisempaa satoa. Kämärin tunnelivadelmat kypsyvätkin tyypillisesti juhannuksen tienoilla.

”Kun tuotin avomaanvadelmaa, pääsin harvoin poimimaan satoa heinäkuun puolella. Lisäksi satoa oli poimittavissa vain noin kolmen viikon ajan. Tunnelissa vadelmia kypsyy keskimäärin kahden kuukauden ajan. Ero on siis merkittävä”, kertoo kaikki vadelmansa viisi vuotta sitten tunneleihin siirtänyt Kämäri.

Tunneliviljely on kasvava trendi sekä vadelman- että mansikantuotannossa. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton erityisasiantuntija Tuija Tanska kertoo, että ala on tasaisessa kasvussa. Syitä innostukselle on monia.

Kämärille ensisijaisia syitä tunneleihin siirtymiseen olivat säältä saatava suoja ja sadon lisääntyminen.

”Vadelma on herkkä sateille, joten tunnelissa marjoista tulee parempilaatuisia. Lisäksi kasvit hyötyvät tunnelin lämpöisyydestä ja tuottavat enemmän satoa. Väitän, että tunnelivadelmani tuottavat marjasatoa noin kymmenkertaisesti verrattuna avomaanvadelmiin.”

Tunnelien aikaansaama sadonlisäys perustuu Tanskan mukaan ensisijaisesti pidentyvään satokauteen. Kautta voidaan pidentää etenkin alkupäästä. Pidentämisen kannattavuus riippuu kuitenkin siitä, löytävätkö kuluttajat tiensä kotimaisten marjojen pariin ennen kesän sesongin alkua.

Toinen yhtä merkittävä satoa lisäävä tekijä on Tanskan mukaan tuotannon intensiivisempi luonne. Tunneleissa käytetään pääasiassa yhden kasvukauden ajan kasvatettavia satotaimia. Ne tuottavat satoa suhteessa enemmän verrattuna monivuotisiin vadelmiin.

”Vadelmalla satotaimien avulla vältytään myös talvivaurioilta, joita esiintyy melko runsaasti avomaanviljelyssä”, Tanska toteaa.

Lisäksi marjojen laatu kohenee: ”Tunneleissa tuotetaan tyypillisesti hyvin laadukasta, pienissä rasioissa myytävää tuoremarjaa.”

Etuja on monia, mutta niin on myös haasteita. Tuottava tunnelituotanto vaatii panostuksia, ja siihen siirtyminen muuttaa tuotannon luonteen.

Tanskan mukaan tunnelit tekevät työstä sitovampaa, sillä tunnelin olosuhteita pitää tarkkailla jatkuvasti. Viljelyyn tulee uudenlaisia työvaiheita, kuten tunnelien tuulettaminen ja automatiikan seuranta. Varaa pitkille poissaoloille ei ole.

Toisaalta tunnelissa on verrattain hyvät työolosuhteet. Sateet tai viileät kelit eivät työtä haittaa, ja marjanpoimijoiden työ on ergonomisempaa.

”Tunneli vaatii uudenlaista ammattitaitoa ja monialaista osaamista”, kertoo oppia tunnelituotantoon ulkomailta asti hakenut Kämäri. ”Erityisesti nuoren polven viljelijät ovat lähteneet tähän mukaan. Uskon, että tunneliviljely lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi.”