USA:n kuivuus lähenee 30-luvun pölymyrskyjä
Kelly Robertsonin maissikasvuston korkeus on vain kolmannes siitä mitä tavallisesti heinäkuun puolivälissä. Mike Wilson Kuva: Viestilehtien arkistoBenton, Illinois, USA
Yli puolet Yhdysvalloista kärsii kuivuudesta, joka alkaa olla lähes yhtä paha kuin 1930-luvun pölymyrskyjen aikaan.
Kuivuus iskee maailman suurimpaan maissin ja soijan tuottajamaahan. Maissisadon ennustetaan jäävän kevään odotuksiin verrattuna kolmanneksen pienemmäksi.
”Enää kysymys on, paljonko sadosta vielä menetetään”, Darrell Good Illinoisin yliopistosta sanoo.
Maissin keskisadon pitäisi olla 161 vakkaa eekkeriltä; se on noussut keskimäärin kahdella vakalla vuodessa. Maatalousministeriön uusin ennuste oli 146 vakkaa, ja sen uskotaan pienenevän.
Viljojen markkinaennusteita laativan AgResourcen johtaja Sam Basse ennustaa keskisadon romahtavan 115 vakkaan. Samalla maissin hinta voisi pompata 9–10 dollariin vakalta, kun se kesän alussa oli 5 ja nyt 7,9 dollaria.
Muutamat viljelijät pahimmilla kuivuusalueella Illinoisissa ja Indianassa ovat jo luovuttaneet. He ovat kyntäneet kasvuston ylös ja hakevat satovakuutuksesta korvauksia.
Maissi on kuivuudelle herkin kukinnan aikaan. Silloin 32–38 asteen kuumuus kesti neljä viikkoa.
Paul Queckin mittausten mukaan Indianassa satoi 19 milliä toukokuun alusta heinäkuun 10. päivään, kun normaali sademäärä on yli 250 milliä.
”Joka kolmas maissinvarsi on vailla tähkää”, Queck kertoo. ”Eikä ole takeita, että tähkiin tulee jyviä, ellei kohta sada.”
Kelly Robertson kertoo, että eteläisessä Illinoisissa kylvöolot huhtikuussa olivat ihanteelliset. Sen jälkeen tuli kuumuus ja kuivuus.
Huhtikuussa satoi 12, toukokuussa 10 ja kesäkuussa 6 milliä. ”Normaalista sateesta puuttuu 300 milliä”, Robertson laskee.
”Tulossa on huonoin maissisato minun aikanani. Joiltain lohkoilta ei tule satoa ollenkaan.”
Tiistai-iltana Robertson poimi keskimääräiseltä pelloltaan viisi satunnaista maissintähkää. Jyviä niissä ei ollut yhteensä yhden normaalin tähkän vertaa.
Kuivuuden takia maissin hinta todennäköisesti nousee. Se tietää ongelmia bioetanolin tuottajille ja karjankasvattajille.
Maatalousekonomisti Good ei usko, että USA tinkii maissin viennistä Kiinaan ja muualle. Siinä tapauksessa niukkuus ja hinnan korotus iskee ennen muita amerikkalaisiin.
”Jos keskisato jää 145 vakkaan, maissia ei riitä kaikille. Jos keskisato jää 135 vakkaan, joko karjoja pitää pienentää tai tinkiä etanolin osuudesta polttoaineissa.”
”Ehkä poliitikot Washingtonissa miettivät sitä jo.”
Ainoa valtion tarjoama turvaverkko on satovakuutus. Sekään ei koske kaikkia: se on vapaaehtoinen, ja kattavuuden – ja hinnan – voi itse valita.
Illinoisissa 80 prosenttia kasvustoista on vakuutettu. Kattava, tuotantokustannukset palauttava vakuutus on kuitenkin vain 60 prosentilla maissista ja puolella soijasta.
Maissin hinnan nousukin kompensoi menetyksiä, maatalousekonomisti Gary Schnitkey sanoo.
Se tosin edellyttää, ettei satoa ole jo hinnoiteltu futuurimarkkinoilla.
Satovakuutus on kuuma kysymys, kun syyskuussa päättyvää maatalouslakia uudistetaan.
Nyt vakuutuksia myyvät yksityiset vakuutusyhtiöt. Valtio maksaa hallintokulut ja osan vakuutusmaksusta. Veronmaksajien osuus viime vuoden 11,9 miljardin dollarin vakuutuksista oli 7,4 miljardia.
Se hiertää niitä, jotka haluavat pienentää maatalousbudjettia. Ja tänä vuonna maksut voivat nousta 30 miljardiin, Bruce Babecock Iowan yliopistosta laskee.
Toisaalta satovakuutus on aiheuttanut valtiolle menoja vain kolmena vuotena 20 vuoden aikana, Art Barnaby Kansasin yliopistosta muistuttaa. Siinä on mukana tämä vuosi: aiemmat olivat 1993 ja 2002.
MIKE WILSON
Kelly Robertson bloggaa
maissisadostaan nettisivulla
www.krfarm.net.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
