Murskauksen jäljiltä pellon laidalta löytyi yksittäinen hamppukasvi, näyttää Marko Huotilainen. Kuva: Saara Lavi
Viljelijän kasvusto epäonnistui totaalisesti: Öljyhampun siementen itävyys ei vastannut ilmoitettua
Siemenet tilalle myynyt yritys syyttää epäonnistumisesta sääoloja sekä viljelytekniikkaa.Parikkala
Hamppupelloilla kasvaa nyt vain kerääjakasvi, epäonnistunut hamppukasvusto oli pakko murskata maahan, kertoo luomuviljelijä Marko Huotilainen Parikkalan Saarella. Kuva: Saara LaviParikkalalainen luomuviljelijä Marko Huotilainen esittelee pettyneenä peltoaukeaa, jolla vihertää nyt kerääjäkasviksi kylvetty ruokonata.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan paikalla pitäisi kasvaa öljyhamppua. Viljelijä teki TransFarmin kanssa sopimuksen, jonka mukaan hän tuottaa sitä 45 hehtaarilla.
Huotilainen kylvi Finola-hamput toukokuun lopulla. Pian hän alkoi ihmetellä, kun pintaan nousi vain yksittäisiä kasveja.
TransFarmilla syyksi arveltiin kevään vaikeita kasvuoloja. Kasvuston perustaminen ja lannoitus oli tehty TransFarmin ohjeiden mukaan.
”Maalajien piti olla juuri sopivat hampulle. Väittäisin, että paremmin tätä ei olisi voinut perustaa”, Huotilainen kertoo.
Hämmentyneenä Huotilainen kokeili idättää jäljelle jääneitä siemeniä. Runsaat 40 sadasta iti.
Siementen vuonna 2021 myönnetyssä vakuustodistuksessa ilmoitettiin itävyydeksi 90 prosenttia.
Tuloksen jälkeen hän otti jälleen yhteyttä TransFarmiin ja toimitti reklaamationäytteen siemenistä Ruokavirastoon. Siellä virallinen idätystulos oli heinäkuun alussa 69 prosenttia.
Ruokavirastolla oli samasta erästä varastossaan myös TransFarmin sinne syksyllä toimittama näyte, jonka idätystulos heinäkuussa oli 61 prosenttia.
Öljyhampun minimi-itävyys on siemenlain mukaan 75 prosenttia.
”Siemen ei ollut itävyydeltään sitä, mitä tuotetiedoissa on ilmoitettu. Tämä olisi pitänyt ottaa kylvötiheyden suosituksissa huomioon”, Huotilainen kertoo harmissaan.
Harva kasvusto ei riittänyt pitämään luomupellon rikkakasvipainetta kurissa, minkä johdosta ainoaksi vaihtoehdoksi jäi kasvuston murskaaminen. Ennen tätä Huotilainen tarkasteli peltoja kahdesti yhdessä ProAgrian luomuasiantuntija Tero Tolvasen kanssa.
Tolvanen kertoo, että epäonnistumiseen vaikutti moni tekijä.
”Jauhosavikan hallinnassa olennaista on, että varjostava kasvusto itää mahdollisimman nopeasti, sillä hamppua ei voi rikkaäestää kuten viljaa.”
Kyseisellä alalla kylvöolot olivat hyvät, mutta kylvöä seurasi kylmä jakso. Pelloille ohjeen mukaan levitetty runsas liukoinen typpi edisti samaan aikaan saviheinän itämistä.
Tavanomaisilla tiloilla rikkakasvien paine on todennäköisesti pienempi, Tolvanen pohtii.
”Hampun siemenen huonon itävyyden vaikutusta ei voi vähätellä. Jos itävyys on 90 prosentin sijaan noin 60, rikkojen kanssa kilpailevista taimista puuttuu kolmasosa. Siementoimittajan olisi pitänyt ottaa tämä kylvöohjeessa huomioon”, Tolvanen sanoo.
Hän vahvistaa, että hamppuviljelmät perustettiin tilalla huolellisesti ja tavoitteellisesti.
”Jos itävyys olisi ollut 90 prosenttia, kasvustot olisivat paikoin epäonnistuneet, mutta paikoin olleet myös hyviä”, Tolvanen arvioi.
Samaa siemenerää myytiin TransFarmin mukaan 38 tilalle.
Muita reklamaatioita siitä ei ole tehty, TransFarmin toimitusjohtaja Jyrki Leppälä kertoo. Tarkempaa kartoitusta asiasta ei kuitenkaan ole.
MT on tavoittanut Huotilaisen lisäksi kaksi muuta viljelijää, jotka ovat kylväneet samaa siemenerää. Kumpikaan ei ole luomutila.
Tilat ovat kylväneet öljyhamppua noin 25 kiloa hehtaarille ja ovat tyytyväisiä kasvustoihin.
Siemenmäärän pitäisi riittää peittävään kasvustoon myös luomupellolla, jos itävyys on kunnossa, arvioi luomuöljyhamppua itse viljellyt sekä tuottajia aiheessa neuvonut agronomi Juuso Joona Tyynelän tilalta.
”Kokemusteni mukaan hamppu kasvaa hyvinkin voimakkaasti keveillä multa- ja hietamailla. Rikat jäävät varjoon, vaikka paine olisi suurikin. Hamppu voi syrjäyttää jopa juolavehnän hengiltä”, Joona kertoo.
Hän pitää öljyhamppua hyvin otollisena kasvina Suomen luomutiloille.
Huotilainen pyrki kesän mittaan neuvottelemaan sopimuskumppaninsa kanssa tilanteen ratkaisemisesta molempia tyydyttävällä tavalla. TransFarmin toimitusjohtaja kävi myös katsomassa kasvustoja.
Huotilaisen laskelman mukaan kasvustojen menetyksen arvo on työkuluineen noin 50 000 euroa. TransFarm ei ole Huotilaisen mukaan valmis korvaamaan tästä mitään.
”Ei edes siemenien hintaa, jonka olen maksanut eräpäivään mennessä.”
Viljelijä on hyvin pettynyt yrityksen suhtautumiseen ja aikoo riitauttaa asian.
”Eihän se mukavaa ole, mutta en näe muuta vaihtoehtoa.”
Tapaus harmittaa häntä paitsi oman menetyksen vuoksi, myös laajemmin.
”Ala kuitenkin tarvitsee TransFarmin kaltaisia toimijoita Suomessa.”
MT on nähnyt Huotilaisen Ruokavirastosta saamat itävyystulokset sekä TransFarmin antaman lausunnon tilanteesta.
TranFarmin toimitusjohtaja pitää tapausta selkeänä.
”Ymmärrämme, että tilanne harmittaa. Sato on epäonnistunut, ja viljelijä syyttää siitä siemeniä”, Leppälä toteaa.
”Viljelyssä, kuten kaikessa liiketoiminnassa, on aina riskejä, ja joskus ne valitettavasti realisoituvat.”
Hän kertoo, että myytävän siemenen itävyys on tarkastettu vuosittain ja se on ylittänyt vaaditun 75 prosentin minimirajan.
”Olemme toimittaneet näkemyksemme mukaan kelvollista siementä, jolla oli täydet edellytykset saada normaali sato.”
Hampun, kuten muidenkin kylvösiementen, itävyys on Leppälän mukaan vaihdellut eri vuosina.
”Tämän vuoksi on pyritty pitämään varmuusvarastona ylivuotista siementä. Nyt oli sellainen tilanne, että 2022 sadon itävyydet eivät olleet kovin hyviä ja jouduimme käyttämään myös ylivuotisia eriä.”
Öljyhampun viljelyalan toivotaan Suomessa kasvavan. Kuva: Saara LaviLeppälä muistuttaa, että siemenkauppa ei ole TransFarmin ydintoimintaa, vaan lisäpalvelu.
”Intressimme on, että viljelijät saavat hyvän sadon ja me ostamme sen heiltä. Mielellämme näkisimme, että öljyhampun viljelyala Suomessa kasvaisi. Hamppu on selvinnyt tämän vuoden kuivuudesta pääosin hyvin, eikä sadekausi ole vielä haitaksi, sillä hamppu ei ole aivan vielä tuleentunut. Se ei myöskään ole lakoontunut.”
Leppälä myöntää, että siemenkaupan hoitamisessa on parantamisen varaa. ”Toimintamme ei ehkä ollut tässä täydellistä, mutta se ei ole ongelmien aiheuttaja. Hyviä kasvustoja on saatu myös 70 prosentin itävyydellä.”
Onko siis sopivaa myydä siementä, jonka vakuustodistuksessa kerrotaan itävyyden olevan 90 prosenttia, mutta todellisuudessa tiedetään sen olevan lähellä 75 prosenttia?
”Tätä asiaa täytyy tarkentaa jatkossa”, Leppälä vastaa.
Yritys aikoo muuttaa käytäntöä niin, että kaikista ylivuotisista siemeneristä otetaan viralliset uusintanäytteet ja tarvittaessa uudet vakuustodistukset.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
