63 % Suomen pelloista on fosforin suhteen viljavuusluokissa huono, huononlainen tai välttävä vuosina 2021–2025.
- Mainos: Yara Suomi
Fosfori näkyy sadossa ja tuntuu tuloksessa
Suomalaisten peltojen fosforitasot ovat laskeneet, ja jo 63 % näytteistä kuuluu fosforin osalta luokkiin 1–3 eli huono–huononlainen tai välttävä (Eurofins 2026). Fosforin puute ei läheskään aina näy kasvustossa, mutta sen saatavuus rajoittaa kasvien satopotentiaalia ja heikentää sitä kautta myös viljelijän tulosta. Riittävä fosforilannoitus ja fosforiviljavuuden ylläpitäminen ovat keinoja pitää pellot tuottavina.
Yara Suomen Kotkaniemen tutkimusaseman vetäjä Juha Liespuu korostaa lannoitteena lisätyn fosforin merkitystä fosforivajeesta kärsivien peltojen kohdalla. Fosforin puutteessa kasvin kasvu on heikompaa, ja sato sekä tilan taloudellinen tulos jäävät pienemmiksi. Kuva: Topi SaariViljavuustutkimuksen fosforitila ei ole pelkkä numero. Se kertoo, millaiset edellytykset lohkolla on tuottaa satoa ja tulosta kasvukaudesta toiseen. Peltojen fosforitasoissa on suuria lohkokohtaisia ja alueellisiakin eroja, mutta kun fosforiviljavuus putoaa punaisiin viljavuusluokkiin, sen nostaminen takaisin paremmalle tasolle on hidasta, kallista ja nykyisen lainsäädännön puitteissa erittäin vaikeaa.
Fosforinpuute kärjistyy ääriolosuhteissa
Kun pellon fosforitila on riittävä, maasta vapautuu fosforia kasvin käyttöön sitä mukaa, kun kasvi ottaa sitä maanesteestä. Tällöin kasvu jatkuu häiriöittä. Välttävässä ja sitä huonommissa viljavuuksissa kasvin kasvu hidastuu, kun fosforia ei ole käytettävissä tarpeeksi. Tilanne on heikoin viileinä, kuivina tai erityisen sateisina kausina, jolloin maan fosforivaroista vain osa on käyttökelpoisessa muodossa.
Fosforista energiaa kasvuun
Fosfori on kaikelle elämälle ja kasvulle välttämätön alkuaine. Kasvissa fosfori osallistuu energian siirtoon ja varastointiin, ja sillä on merkittävä rooli juuriston ja maanpäällisten osien kehityksessä. Kun fosforia on riittävästi saatavana, kasvi pystyy hyödyntämään tehokkaammin myös muita ravinteita kasvussaan. Siksi fosforilla on merkitystä satokasvien viljelyssä.
YaraMila-tuoteperheestä kannattava ratkaisu fosforivajeen ehkäisyyn
YaraMila-tuoteperheessä on erilaisia vaihtoehtoja lohkokohtaiseen fosforilannoitukseen. Sopiva lannoite valitaan pellon fosforitilan ja kasvin tarpeen mukaan. Riittävä fosforilannoitus auttaa pitämään yllä pellon viljavuutta. Lisätietoja www.yara.fi/fosfori
Esimerkki fosforilannoituksen taloudellisesta merkityksestä
Yara Kotkaniemen pitkäaikaisessa lannoituskokeessa on verrattu NPKS-lannoituksen ja pelkän typpilannoituksen satovastetta. Vuodesta 2009 vuoteen 2026 keskimääräinen sadonlisä NPKS-lannoituksella on ollut 600 kg/ha verrattuna pelkkään typpilannoitukseen. Kun otetaan huomioon erotus lannoituksen kustannuksissa ja lisäsadosta saatava hinta* on NPKS-lannoituksen keskimääräinen taloudellinen hyöty ollut 27 €/ha viljavuusluokassa tyydyttävä/välttävä. 100 hehtaarin viljatilalla se tarkoittaa 60 tonnia enemmän viljaa ja 2700 euroa vuodessa. Laskevassa viljavuudessa lannoitustarve lisääntyy, jotta satotasoa voidaan pitää yllä. Toisaalta myös fosforilannoituksen vaste kasvaa viljavuuden laskiessa, mutta lannoituksella kannattaa pyrkiä hidastamaan viljavuuden laskua.
Kokeessa lohkon viljavuus on alussa ollut luokassa tyydyttävä, ja viljelykasveina ovat vuorotelleet kevätvehnä ja ohra. Pelkällä typellä lannoitettujen ruutujen viljavuus laski NPKS-lannoitettuihin ruutuihin verrattuna nopeammin. Vaikka NPKS-lannoituksen saaneille koejäsenille annettiin YaraMilan mukana suurin sallittu fosforimäärä, se ei ole riittänyt ylläpitämään maan fosforiviljavuutta, vaan myös niiden viljavuus on laskenut.
*keskiarvo kevätvehnän ja ohran hinnoista, syksy 2026
Riittävän fosforilannoituksen hyödyt kasville
- Nostaa sadon määrää ja parantaa sen laatua
- Lisää tähkien ja siementen määrää
- Parantaa juurten kehitystä
- Nopeuttaa kasvuunlähtöä ja tuleentumista
- Tehostaa muiden ravinteiden ja veden ottoa
- Parantaa rehun laatua
Tuomas Nummela Kärkölästä luottaa syysviljojen lannoituksessa korkeafosforiseen YaraMila Y 8 -lannoitteeseen. Kuva: Petteri KariArtikkelin aiheetMainos: Yara Suomi
