Maatalousyrittäjä Sebastian Sohlberg innostui jankkurikylvöstä, kun näki Heva-kylvökoneen viisi vuotta sitten Västankvarnin peltopäivässä ja tutustui koneesta Ruotsissa saatuihin kokemuksiin.
"Heva-menetelmä on onnistuneen syysrapsin perusta ainakin meidän tilalla. Pellon muokkaus, kylvö ja etanasyötin levitys tapahtuvat yhdellä ajokerralla. Esikasvin puinnin jälkeen tarvitaan vain glyfosaattiruiskutus ja pelto on valmis kylvettäväksi. Aikaa säästyy ja peltokin tiivistyy vähemmän", Sohlberg summaa.
Tänä kesänä Malmgårdin kartanossa Siuntiossa päästiin syysrapsin kylvöön jo elokuun ensimmäisenä päivänä. Varhaisen aloituksen mahdollisti esikasvina toiminut nurmi. 25 hehtaarin kylvöt sujuivat hyvien säiden vallitessa ripeästi. Kylvösaavutus oli yksi–kaksi hehtaaria tunnissa.
"Syysrapsi vaatii aikaisin korjattavan esikasvin tai nurmen. Olemme käyttäneet esikasvina hernettä, mutta sekin on kylvettävä erittäin aikaisin keväällä, jotta puinti onnistuu heinäkuussa tai elokuun alussa. Myös aikainen ohra käy esikasviksi."
Hevan Grass-Tiller-jankkurikylvökoneen Sohlberg hankki viisi vuotta sitten. Koneeseen kuuluu 3,5 metriä leveä, kiekkoleikkureilla ja takajyrällä varustettu jankkuri, kaksiosainen siemensäiliö ja traktorin etunostolaitteeseen kiinnitettävä ilma-avusteinen lannoiteyksikkö. Kokonaisuuden hinta oli noin 35 000 euroa. Oman tilan kylvöjen lisäksi Sohlberg urakoi syysrapsin ja -rypsin kylvöjä.
Jankkurikylvö vaatii traktorilta hyvää vetotehoa, sillä jankkurin leveät terät kulkevat kyntöanturan syvyydessä, 20–25 sentissä. Malmgårdissa konetta vedetään 360-hevosvoimaiselle Fendt 939:llä.
"Tuollainen teho oikeastaan tarvitaan. Joskus renkaiden huono pito aiheuttaa ongelmia kylvössä", Sohlberg sanoo.
Jankkurissa on seitsemän puolen metrin välein sijoitettua terää. Jos ei halua jankkuroida kaikilla terillä, voi kolme terää nostaa ylös.
Kone sijoittaa lannoiterakeet ja siemenet muoviputken kautta jankkurinterän tekemiin uriin. Kylvösyvyys hieman vaihtelee riippuen siitä, mihin koloon siemen pyörähtää. Taimettuminen on Sohlbergin mukaan kuitenkin ollut varsin tasaista. Vaikka kylvörivien väli on 50 senttiä, täyttää syysrapsi välin seuraavana kesänä hyvän haaroittuvuutensa ansiosta.
Kylvö tehdään hieman vinoon esikasviviljan kylvösuuntaan nähden. Vinoon tehtävällä kylvöllä ajourat jäävät näkyviin ja vältetään kokonaisen kylvörivin tallaaminen. Kylvössä tarvitaan automaattiohjaus.
Sohlbergin mielestä jankkurointi sopii nimenomaan kuivan kesän muokkausmenetelmäksi.
"Jankkuri ei käännä eikä sekoita maata, joten pinta jää melko ehjäksi. Silloin maassa oleva kosteus säilyy. Kultivointi ja äestys hajottaisivat maan pölyksi. Kyntö puolestaan kuivattaisi pintamaan."
"Käytän kaikkia muokkausmenetelmiä sääolojen mukaan. Ostin äskettäin myös uudet on-land-kyntöaurat. Uskon, että niiden avulla pystytään välttämään tiukan kyntöanturan muodostuminen, koska traktorin rengas ei kulje kyntövaossa. Myös kultivaattori ja äes ovat käytössä joka vuosi, joskus jyrsinkin", Sohlberg kertoo.
Sohlberg tavoittelee syysrapsista 4 000 kilon hehtaarisatoa ja on siihen päässytkin. Talvehtiminen on viljelyn kriittisin tekijä.
"Kasvustolle pitää antaa kasvunsääde syksyllä, jotta kasvupisteet jäävät mahdollisimman lähelle maan pintaa. Silloin lumi suojaa paremmin kasvustoa. Joskus tarvitaan toinenkin kasvunsääderuiskutus syksyllä. Kääpiömuotoinen lajike on suositeltava."
Syysrapsilajikkeina Solhberg käyttää Pioneer Maximus PR44D06 - ja DK Imistar CL -lajikkeita.
"Syysrapsi ei ole mikään helppo kasvi, ja tietotaitoa tarvitaan, mutta onnistuessaan se palkitsee", Sohlberg sanoo.
