Maatilojen sukupolvenvaihdoksissa kannattaa pitää mieli avoinna ja katseet tulevaisuudessa

Maatilan luovuttaminen jatkajalle on mahdollista hoitaa myös sujuvasti. Kuvituskuva. Kuva: Marcus Pasveer

Suomeen kaivataan lisää maatilojen sukupolvenvaihdoksia. Epävarmassa maailmantilanteessa maatilayrittäjyys ei välttämättä houkuta, kun tarjolla on muitakin mahdollisuuksia. Maataloutta tai mitään muutakaan yritystoimintaa ei kannata ryhtyä harjoittamaan, jos se ei ole tarpeeksi kannattavaa.

Jokainen nuori saa onneksi päättää itse, millaista urapolkua lähtee kulkemaan. Siinä pitäisi oman sukutilan tai yrityksen historia olla lähtökohtaisesti toissijainen asia. Tilan historian sijaan katseet pitää suunnata ensisijaisesti maatilan menestymismahdollisuuksiin.

Niin sanotusti myyntikunnossa pidetty maatila tarjoaa menestyksen eväitä paremmin kuin viimeiset vuodet toimintaa jäähdytellyt tila, jonne on kertynyt korjausvelkaa. Parhaan neljänneksen joukkoon ei ole helppoa päästä takamatkalta etenkään silloin, kun maatilasta joutuu maksamaan sen tuottoarvoon nähden liian kalliin hinnan. Luopujien velkamäärä asettaa omat raamit kauppahinnan pohdinnalle. Onkin olennaista pohtia, onko velkaa otettu järkevään tarkoitukseen.

Yhä harvempi nuori haluaa puurtaa ison työmäärän kanssa yksin tai velkaantua henkilökohtaisesti liiketoiminnan vuoksi. Kehittyvät maatilat palkkaavat avuksi usein myös ulkopuolista työvoimaa. Työntekijät haluavat töihin sinne, missä ihmisten välinen vuorovaikutus toimii ja puitteet ovat kunnossa. Myöskään siksi pitkäjänteistä tulevaisuuden suunnittelua ei kannata koskaan lopettaa. Vahva tilabrändi avaa mahdollisuuksia sekä maatilan nykyisille että tuleville omistajille.

Sukupolvenvaihdokset mielletään usein perheen tai suvun sisäisinä vallanvaihtoina. Tyypillisesti ne toteutetaan alihintaisina kauppoina tai jopa puhtaina lahjoina. Toisinaan erilaisten vaihtoehtojen mietintä kaipaa hieman ravistelua. On ensinnäkin hyvä tunnistaa se tosiasia, että sukupolvenvaihdoskaupassa osapuolten ei tarvitse olla sukulaisia keskenään.

Sukulaisuussuhteesta voi silti olla hyötyä, kun pohditaan mahdollisia verohuojennuksia. Myyjä voi saada huojennuksia luovutusvoiton verokohteluun, jos hän myy maatilan tai osan siitä omalle lapselle, lapsenlapselle tai sisarukselle. Sen sijaan lahjaverohuojennusta ei sukulaisuusvaatimus koske, vaan sen voi saada kuka vain, kunhan laissa määritellyt edellytykset täyttyvät. Myös yhtiö voi vastaanottaa lahjan ja saada siihen lahjaverohuojennuksen.

Verohuojennuksia tärkeämpää on kuitenkin todeta toiminta kannattavaksi ja nuoren viljelijän visio toiminnan kehittämisestä riittävän kirkkaaksi. Kun maatilojen kokoluokka kasvaa, riskitarkasteluun on yhä tärkeämpää keskittyä. Maatila kun ei pyöri pelkän kannattavuuslaskelman avulla, vaan siihen tarvitaan laadukkaita päätöksiä sekä riittävästi pohjakassaa.

Perinteinen ajatusmalli sukupolvenvaihdoksesta on, että maatila vaihtaa omistajaa lähtökohtaisesti tavallisella, perheen sisäisellä kaupalla joko kerralla tai vaiheittain verotusyhtymän kautta. Näissä on usein järkeä, mutta etenkin kehittyvillä tiloilla muitakin keinoja sukupolvenvaihdosten toteuttamiseen kannattaa miettiä.

Osakeyhtiömuotoinen toiminta mahdollistaa omistajanvaihdoksen toteuttamisen joustavasti ilman, että päävastuuta tarvitsee heti vyöryttää nuorelle polvelle kokonaan. Nuori yrittäjä voidaan ajaa sisään toimintaan pienemmällä omistuksella ja hallitusvastuulla.

Kun kaupan kohteena on maatilan kiinteän ja irtaimen omaisuuden sijaan osakkeet, voidaan omistajanvaihdos tehdä ketterästi, vaikka niiden hankintaan ei korkotukilainaa myönnetäkään. Yhtiö voi hyödyntää nuoren viljelijän etuuksia, vaikka luopujat olisivatkin vielä mukana omistajina. Osakkeita on helppo lahjoittaa ja tässäkin tapauksessa mahdollinen lahjaverohuojennus on merkittävä, kunhan huojennuksen ehdot täyttyvät. Luopuja voi myös myydä osakkeitaan yhtiölle sen sijaan, että jatkajan tarvitsee niitä ostaa.

Osakeyhtiö on Suomen yleisin yritysmuoto, mutta maatilojen keskuudessa niitä on vielä vähän. Ne kuitenkin yleistyvät kovalla tahdilla, mikä on isossa kuvassa varmasti hyvä juttu. Osakeyhtiömuotoinen toiminta ei sovi tietenkään jokaiselle tilalle.

Sukupolvenvaihdosta pohtivan maatilayrittäjän kannattaa aloittaa keskustelu potentiaalisten jatkajien kanssa riittävän ajoissa ennen kuin peliliikkeitä on ”pakko” tehdä. Keskusteluihin ja pohdintaan kannattaa varata aikaa jopa vuosia, jotta kaikki kivet voidaan kääntää. Kun eri osapuolten tavoitteita ja erilaisia raameja on pohdittu riittävästi, on toteutusvaiheeseen mukava siirtyä.

Samuli Juurakko

talousasiantuntija

Wikli Group