Ennuste: Ruuan kulutus kasvaa 13 prosenttia
Maatalouden tuottajahinnat laskevat keskipitkällä aikavälillä hieman, ennustavat Oecd ja Fao.
Vaurastuminen matalan ja keskitason tuloluokkien maissa monipuolistaa siellä ihmisten ruokavalioita ja lisää kotieläintuotteiden sekä kalan osuutta kulutuksessa. Arkistokuva. Kuva: Jarno MelaRuuan kulutus kasvaa maailmassa nykyisestä 13 prosenttia vuoteen 2034 mennessä.
Näin ennustavat taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö Oecd sekä YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö Fao yhteisessä maatalouskatsauksessaan vuosille 2025–2034.
Maataloustuotteiden lisäksi heinäkuussa julkaistussa raportissa on niin kulutus- kuin tuotantoarvioissa mukana myös kala.
Ruuan kulutuksen kasvu tapahtuu pääasiassa matalan ja keskitason tuloluokkien maissa.
Väkimäärä kasvaa, vaurastuu ja kaupunkilaistuu näissä maissa. Vaurastuminen monipuolistaa ruokavalioita ja lisää kotieläintuotteiden sekä kalan osuutta kulutuksessa.
Vaikka keskiarvot näyttävät maailman ruokatilanteen paranevan, säilyvät erot suurina maiden välillä ja myös maiden sisällä, raportissa todetaan.
Matalan tulotason maissa aliravitsemus on edelleen vakava ongelma.
Ruuan tuotannon kasvu perustuu enimmäkseen nykyisen tuotannon tehokkuuden parantamiseen.
Maatalous- ja kalantuotannon ennustetaan kasvavan samaa tahtia kulutuksen kanssa.
Kuten kulutus myös maataloustuotanto kasvaa eniten seuraavan 10 vuoden aikana keskitulotason maissa.
Näissä maissa on paljon mahdollisuuksia ottaa käyttöön uutta tekniikkaa sekä tehostaa lannoitteiden, rehujen ja muiden tuotantopanosten käyttöä.
Ruuan tuotannon kasvu perustuu enimmäkseen nykyisen tuotannon tehokkuuden parantamiseen, mutta etenkin Afrikassa ja Etelä-Aasiassa myös viljelyala ja eläinmäärät kasvavat.
Raportin mukaan olisi mahdollista yhtä aikaa kasvattaa ruuantuotantoa, poistaa aliravitsemus ja leikata päästöjä.
Järjestöt ennustavat maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen kasvavan nykyisestä kuusi prosenttia vuoteen 2034 mennessä.
Raportin mukaan olisi kuitenkin mahdollista yhtä aikaa kasvattaa ruuantuotantoa, poistaa aliravitsemus ja leikata päästöjä seitsemällä prosentilla nykyisestä vuoteen 2034 mennessä.
Tämä edellyttäisi täsmäviljelyn, monipuolisten viljelykiertojen, ravinteiden kierrätyksen, uudenlaisten rehujen sekä muiden jo olemassa olevien päästöjä vähentävien toimien laajamittaista käyttöönottoa maataloudessa maailmalla.
Tuottajahintojen ennustetaan keskipitkällä aikavälillä hieman laskevan.
Maatalouden tuottajahintojen ennustetaan keskipitkällä aikavälillä hieman laskevan.
Raportin mukaan lasku johtuu tuotannon tehokkuuden paranemisesta, mikä alentaa tuotantokustannuksia.
Etenkin pienviljelijöille se luo paineita, raportissa todetaan. Heidän on vaikeampi ottaa uutta teknologiaa käyttöön.
Hintojen laskiessa tehokkuuden jatkuvan parantamisen lisäksi muun muassa markkinatiedon hyödyntämisen ja riskinhallinnan merkitys maatiloilla kasvavat.
Raportissa muistutetaan, että ennusteeseen liittyy epävarmuuksia. Erilaiset hintashokit ovat mahdollisia.
Niitä voivat aiheuttaa esimerkiksi sää, toimitusketjujen häiriöt, geopoliittiset jännitteet tai kauppapolitiikan muutokset.
Raportissa muistutetaan sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen ja kansainvälisen kaupan tärkeydestä.
Eri alueet keskittyvät erilaiseen tuotantoon. Siten kaupankäyntiä tarvitaan tasaamaan yli- ja alituotantoa.
Kaupankäynti myös tasoittaa hintavaihteluita ja lisää ruokaturvaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








