Katso video: Kuivuudesta kärsinyt maidontuottaja aloitti nurmen vetoletkukastelun
Vettä on satanut vapun jälkeen Akaassa vain muutamia millejä. Koko kevään ja alkukesän jatkunut kuivuus on verottanut nurmikasvustoja. Maidontuottaja Jani Salo on huolissaan säilörehun riittävyydestä.
Maidontuottaja Jani Salo päätti kokeilla nurmen kastelua vetoletkulevittimellä. Urakoitsija Mikko Närvänen levittää vettä 300 kuutiota hehtaarille.Maidontuottaja Jani Salo Akaasta sai kuivuudesta tarpeekseen, vettä on satanut vapun jälkeen vain muutamia millejä.
”Tämä on ensimmäinen kerta minun aikanani, kun on näin kuivaa."
Kuivuuteen kyllästyneenä Salo päätti aloittaa nurmen kastelun vetoletkulevitysmenetelmällä.
”Oli pakko ryhtyä toimenpiteisiin. Nurmea on saatava lehmille tarpeeksi. Olisi katastrofi, jos se loppuisi kesken."
Salon mukaan vetoletkukastelun kustannustehokkuutta on vaikea arvioida. Hän ei ole kenenkään kuullut tekevän vastaavaa.
”Vielä ei ole tietoa, miten paljon kastelulla on vaikutusta nurmen kasvuun. Tämän kokeilun myötä se selviää.”
Kastelu aloitettiin noin viikko säilörehunkorjuun jälkeen.
”Urakoitsija levittää vettä 300 kuutiota hehtaarille, mikä vastaa 30 millin sadetta”, Salo kertoo.
”Eihän se paljoa ole, mutta silti moninkertainen määrä tämän kesän sadantaan verrattuna.”
Hän jakaa kastelun siten, että ensimmäisellä kastelukerralla vettä levitetään hehtaarille 100 kuutiota ja toisella kerralla 200 kuutiota.
Kastelun jakamisella Salo pyrkii vähentämään haihduntatappiota.
Salo uskoo, että vetoletkulevityksessä haihdunta on vähäistä sadetusjärjestelmiin verrattuna.
Vetoletkukastelu vaatii onnistuakseen hyvän tilusrakenteen. Vettä täytyy olla saatavilla peltojen läheisyydessä.
”Kasteluvesi pumpataan läheisestä joesta. Vetoletkulevitys on mahdollista jopa yli kilometrin päähän pumppauspaikasta.”
Salo kertoo, että nurmelle on levitetty nestemäistä starttilannoitetta ennen kastelun aloittamista.
Urakoitsija levittää lietteen multaimella nurmelle vetoletkukastelun jälkeen.
Salon maitotilalla säilörehu korjattiin kesäkuun ensimmäisenä päivänä. Sänki jätettiin hieman alle kymmenen senttiä pitkäksi.
”Heti rehunteon jälkeen ei vielä uskaltanut levittää lietettä, kun kasvusto olisi voinut kärsiä siitä kohtuuttomasti.”
Salon maitotilalla on yhteensä 190 lehmää ja rehu korjataan tänä vuonna 150 hehtaarin alalta. Kasteltava nurmiala on 80 hehtaaria.
"Kastelun vaikutuksia on mahdollista vertailla kastelemattomiin lohkoihin”, Salo kertoo.
Salo on tehnyt ennakkotilauksen melassoidusta tuoreleikkeestä siltä varalta, että korsirehua ei tänä kesänä saada varastoihin tarpeeksi.
"Joka tapauksessa rehukustannukset ovat tänä vuonna poikkeuksellisen korkeat."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
