Vornasen täytyi jättää kesannoksi 15 hehtaaria
Pentti Vänskä Moni savolaisviljelijä joutui kesannoimaan yli suunnitelmien kevään pitkälle jatkuneen märkyyden vuoksi. Ahti-Pekka Vornaselta jäi kylvämättä 15 hehtaaria. Kuva: Viestilehtien arkistoVieremäläisen Ahti-Pekka Vornasen oli pakko jättää märkyyden takia kylvämättä 15 hehtaaria. Ylimääräiset kaksi kesantolohkoa ovat Sukevalla.
”Pelto oli liian märkää kylvettäväksi vielä juhannuksen alla”, Vornanen sanoo. Hän on entistä vakuuttuneempi siitä, ettei ohraa kannata märkään maahan kylvää.
Ylä-Savossa kylvökset vaihtelevat. On jopa hyviä, mutta myös tosi surkeita viljalohkoja.
Iisalmen korkeudella pitäisi päästä aloittamaan ohran kylvöä 15.–20. toukokuuta. Tänä vuonna sääennuste ei luvannut poutaa vielä kesäkuun puolivälissäkään. Jotkut tekivät ”EU-kylvöjä” vielä juhannuksen jälkeen.
Myöhäisimmät kylvökset tuskin ehtivät tuleentua kuivattavaan kuntoon. Niistä saa korkeintaan murskeviljaa.
”Siementen ruiskimisella pintaan ei ole järkeä. On viljeltävä oikeasti tai sitten ei ollenkaan”, Vornanen kuvaa periaatettaan.
Osan yli sadan hehtaarin vilja-alastaan Vornanen korjaa kokoviljasäilörehuksi. ”Sadon määrä tulee olemaan arvoitus.”
Moni savolaisviljelijä joutui muuttamaan viljalohkoja nurmelle. Monen piti turvautua ylimääräiseen kesannointiin.
Vornasen ensimmäinen säilörehusato oli hyvä. Kolmea satoa hän ei yritäkään.
Monelle kävi niin, että ensimmäisen niiton jälkeen meni viikkoja, ettei nurmi lähtenyt kasvamaan. Kylmyys kangisti.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
