Kokoviljasäilörehu voisi paikata valkuaisvajetta

Kokoviljasäilörehu voidaan korjata joko esikuivattamalla tai suoraniittämällä seoskasvusto. Kuva: Uolevi Oristo

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Tuota valkuaista -hankkeessa on tutkittu keinoja lisätä Suomen valkuaisomavaraisuutta.

"Soija dominoi tällä hetkellä maailman proteiinikauppaa. Monessa maassa ollaan tällä hetkellä aivan liikaa tuontivalkuaisen varassa", kertoo tutkija Markku Niskanen Lukesta.

Suomen täydennysrehuvalkuaisen omavaraisuus on vain noin 15 prosenttia. Muualla Euroopassa luku on noin 30 prosenttia. Niskasen mukaan 30 prosentin omavaraisuus on Suomen olosuhteissa helposti saavutettavissa.

"Valkuaiskasvien tuottaminen on koettu Suomessa melko riskialttiina. Markkinoita ei ole juurikaan ollut, mutta rehuteollisuus on yhä enemmän kiinnostunut myös kotimaisen valkuaisen ostosta. Tähän mennessä kauppaa on käyty pääasiassa tilojen välillä."

Niskasen mukaan valkuaiskasvien osuuden kasvattaminen viljelyssä on tärkeä tavoite.

"Monilla valkuaiskasveilla on typensidonta- ja maanparannusvaikutuksia. Valkuaiskasvit monipuolistavat viljelykiertoa ja vähentävät ennen kaikkea eläinten ostorehun tarvetta."

Luken kenttäkokeissa testattiin erilaisten kokoviljasäilörehukasvustojen sadon koostumuksia kuiva-ainesadon, sulavuuden ja valkuaissadon näkökulmasta.

Testattavina olivat muun muassa kevätvehnä-härkäpapu, kevätruisvehnä-härkäpapu sekä kevätruisvehnä-sinilupiini.

Kokeet toteutettiin vuosina 2016 ja 2017.

Kuiva-ainemäärissä parhaat sadot saavutettiin kevätruisvehnä-härkäpapu kasvustoilla.

Valkuaisen kannalta parhaan tuloksen tuotti kevätvehnä-härkäpapu. Sinilupiinin käyttö nosti rehun sulavuutta.

"Näytti siltä, että kevätruisvehnä menestyi härkäpavun kanssa hyvin pitkän kortensa ansiosta."

Niskasen mukaan sadon koostumuksissa oli huomattavia eroja kahden hyvin erilaisen kasvukauden välillä.

"Vuonna 2016, kun oli kuivaa, viljakasvit menestyivät huomattavasti härkäpapua paremmin. Viime vuonna, kun oli märkää, härkäpapu menestyi viljakasveja paremmin."