Maidontuottajia rohkaistaan entistä tiiviimpään yhteistoimintaan
SEINÄJOKI (MT)
Maitotilojen kannattavuuden parantamista selvittävä ”Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla” -tutkimus julkistettiin torstaina Seinäjoella.
Tutkimuksen mukaan yhteistyön merkitys maitotiloilla korostuu, kun kilpailukykyä haetaan yrityskoon kasvun ja yritystoiminnan kehittämisen kautta.
”Tutkijoiden, meijereiden, neuvojien ja maidontuottajien vuorovaikutusta pitää lisätä. Yritystoiminnan kannattavuutta ja työn mielekkyyttä on mahdollista parantaa samalla, kun työrasitus vähenee”, toteaa lehtori Erkki Laitila Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Tutkimus syntyi Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikön, Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen, MTT:n taloustutkimuksen, Pro Agria Etelä-Pohjanmaan ja teollisuuden yhteishankkeena.
Tutkimuksen tekijät katsovat, että maidontuottajat tarvitsevat jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä.
Tutkimuksessa kartoitettiin eteläpohjalaisten ja keskisuomalaisten maidontuottajien resurssitarpeita ja yhteistyöedellytyksiä sekä sitä, millaista vuorovaikutusta eteläpohjalaisilla maidontuottajilla on.
”Maitotiloilla laajentamisen paine on jatkuvaa. Monesti vaihtoehtoina pienen tilan kohdalla on joko laittaa lappu luukulle tai tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä muiden alan yrittäjien kanssa”, sanoo Seinäjoen ammattikorkeakoulun yliopettaja, dosentti Matti Ryhänen.
Verkostomainen yrittäminen on vaihtoehtona sille, että kukin maidontuottaja toimii yksin. Yhteistyö mahdollistaa yksikkökustannusten alentamisen, kun maatiloilla keskitytään ydinosaamiseen.
”Ulkoistetaan jokin osaprosessi, esimerkiksi hiehonkasvatus tai säilörehuntuotanto, ja keskitytään ydinbisnekseen. Tällä tavoin saadaan paljon parempaa tulosta entistä pienemmällä työmäärällä, kun asiat hoidetaan oikein”, Erkki Laitila sanoo.
Ryhänen ja Laitila korostavat, että yhteistyötä voidaan tehdä monella tasolla. Tutkimuksessa tutkittiin kolmea eri yhteistyön osa-aluetta: säilörehun ja hiehonkasvatuksen yhteistyötä sekä pisimmälle vietyä yhteisnavetan perustamista.
”Kokemukset ovat erittäin hyviä. Toivoisi, että tämänsuuntainen toiminta yleistyisi Etelä-Pohjanmaalla. Suurimpia ongelmia on, että työrasitus on nyt tavattoman suuri ja loppuun palamisen uhka on olemassa”, Laitila pohtii.
Yhteisnavettakokeiluja on Suomessa vain joitakin kymmeniä.
”Monesti ongelmat ovat ennemminkin asennepuolella. Ollaan sitä mieltä, ettei haluta mennä kolhoosimaiseen malliin. Mutta varsinkin nuoremmat viljelijät suhtautuvat mahdollisuuteen avoimemmin”, Laitila toteaa.
JUKKA KOIVULA
Tutkimus: Matti Ryhänen ja Erkki Laitila (toim.): Yhteistyö ja resurssit maitotiloilla – verkostomaisen yrittämisen lähtökohtia ja edellytyksiä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
