Karjatilat hyötyivät tilalle tehdystä tautitestistä – eläintautien kustannukset huomataan usein vasta, kun tauti vie ison osan tuloista

Vierailijaryhmien suojautumiseen ja käsien desinfiointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tautisulku ja suojavarusteet ovat maitotiloilla yleensä kunnossa. Kuva: Markku Pulkkinen

Terve karja kannattaa -hankkeen aikana verrattiin yhdeksän pohjoispohjalaisen karjatilan tekemisiä. Parannusta saatiin erityisesti poikimiskäytännöissä.

”Biocheck-analyysin jälkeen poikimisessa apuna käytettävät välineet pestiin ja desinfioitiin entistä paremmin", hankkeen vetäjä Krista Ketonen Satafoodilta kertoo.

"Vastasyntyneen vasikan riittävän ternimaidon saannin varmistamisessa ja ternimaidon vasta-aineiden mittaamisessa edistyttiin. Vasikoiden yksilölliset ja numeroidut juottoämpärit otettiin käyttöön”, Ketonen luettelee.

”Sairastuneiden eläinten eristäminen on haaste Suomen karjoissa. Navetat ovat niin pieniä, että sairasosaston ilmastointia on vaikea eriyttää muusta rakennuksesta. Tautien leviämistä voidaan välttää hoitamalla sairaat eläimet viimeisinä.”

Terve karja kannattaa -hankkeessa on tehty opastauluja, jotka voi tulostaa ja viedä navetalle. Kuva: Markku Pulkkinen

Satafood on yhdessä Faba-osuuskunnan, Emovetin ja Eläinten terveys ETT:n kanssa edistänyt kolmevuotisessa Terve karja kannattaa -hankkeessa Pohjois-Pohjanmaan alueen maitotilojen eläinterveyttä. Hankkeessa on keskitytty kotieläintilojen bioturvan parantamiseen.

”Maatilan bioturva on kokonaisuus, joka kattaa eläinten, ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin", Ketonen sanoo.

"Bioturvaa voidaan parantaa kehittämällä työmenetelmät sellaisiksi, että tautien tartuntavaara arkisissa töissä pienenee. Sairauksien ennalta ehkäisy on aina hoitoa halvempaa.”

”Jalkasairauksiin ja ripuleihin liittyvät kustannukset voivat olla satoja euroja ja utaretulehdusten kustannukset jopa tuhansista euroa lehmää kohti vuodessa. Salmonellasaneerausten kustannus voi nousta jopa satoihin tuhansiin euroihin.”

Kuva: Markku Pulkkinen

Maatilan bioturvatason selvittämiseksi on kehitetty Biocheck Ugent -analyysi. Analyysin tekemällä selviää, mitä asioita tilalla pitäisi kohentaa, jotta eläinten ja ihmisten turvallisuus paranisi.

Biocheck-analyysi tehdään kiertämällä tuotantotilat ulkoa ja sisältä bioturvaan erikoistuneen asiantuntijan kanssa. Samalla täytetään tautisuojauksen eri osa-alueita käsittelevä lomake. Analyysin tekeminen kestää pari tuntia.

Ulkoisessa tautisuojauksessa käydään läpi eläinostoihin, kuljetuksiin, rehuun, veteen, henkilökuntaan, vierailijoihin ja tuhoeläimiin liittyvät riskit.

”Ulkoinen tautisuojaus on pääsääntöisesti paremmalla tasolla kuin sisäinen. Pisimmällä ollaan vierailijoiden ja henkilökunnan suojaamisessa”, Ketonen toteaa.

Kotieläinrakennuksen sisäiseen tautisuojaukseen kuuluvat terveyden, poikimisten ja eri eläinryhmien hallinta sekä työjärjestys ja käytettävät materiaalit.

Biocheck-analyysin tuloksena tila saa arvion tautisuojauksen tasosta, jolloin sitä on mahdollista verrata Suomen ja maailman keskitasoon. Säännöllisesti toteutettuna analyysi kertoo tilan oman tautisuojauksen kehittymisestä.

ETT on kouluttanut eri organisaatioihin Biocheck-asiantuntijoita, joita voi tilata tekemään analyysin. Kustannuksia voi kattaa Neuvo 2020 -rahalla.

Sopiva ajankohta Biocheck-analyysin tekoon olisi Ketosen mukaan esimerkiksi eläinlääkärin vuosittainen terveydenhuoltokäynti.

Työvaiheista kertovat opastaulut navetassa ovat konkreettinen tapa edistää eläinten terveyttä. Eläinsuojassa käy lomittajien, eläinlääkäreiden ja siementäjien lisäksi muita vierailijoita. On etu, että kaikille on kuvalliset toimintaohjeet suojautumiseen ja käyttäytymiseen navetalla.

Terve karja kannattaa -hanke on teettänyt opastauluja, jotka voidaan tulostaa hankkeen sivuilta ja sijoittaa näkyville paikoille kotieläinrakennukseen.

Opastauluissa neuvotaan vierailijoita tautisululla käyttäytymisessä ja suojavarusteiden päälle pukemisessa.

Valikoimasta löytyy myös taulu navetan desinfiointiin ja saneeraukseen sekä antibioottiresistenssin välttämiseen.

Lisätietoja ja videoita: www.tervekarja.fi