Asiantuntija: ASF leviää vääjäämättä länteen, seuraavaksi tulilinjalla Ranska ja Luxemburg

Jos afrikkalainen sikarutto loikkaa hetkessä satoja kilometrejä, sen on levittänyt ihminen. Villisikojen mukana leviäminen on hitaampaa, mutta jatkuvaa. Kuva: Jukka Pasonen

Afrikkalainen sikarutto (ASF) leviää villisikapopulaatiossa hitaasti mutta varmasti. Suunta on kohti länttä, kuten tauti on kulkenut Venäjältä Valko-Venäjälle ja sieltä Puolaan sekä Puolasta Saksaan. Seuraavina vaaravyöhykkeellä ovat Ranska ja Luxemburg, toteaa professori Zygmunt Pejsak Pig333.com -verkkojulkaisun uutisessa.

Pejsak on aiemmin johtanut Puolan eläinlääketieteellisen tiedekunnan sikasairauksien osastoa. Häntä pidetään yhtenä taudin parhaista asiantuntijoista Euroopassa.

Normaaleissa oloissa ASF:n on Puolassa laskettu liikkuvan villisikapopulaation mukana kolmesta viiteen kilometriä kuukaudessa. Silloin kun tauti on loikannut kerralla esimerkiksi 250 kilometriä, on Pejsakin mukaan aivan selvää, että levittäjä on ollut ihminen.

Pejsak kertoo, että villisikakantojen vahvuuksia eri alueilla on vaikea arvioida. Esimerkiksi Puolassa eräällä alueella arveltiin olevan noin tuhat villisikaa, mutta metsästyksen myötä niitä löytyi yli 25 000. Kannat kasvavat, koska esimerkiksi laajat viljan viljelyalueet luovat niille hyvin otolliset olosuhteet.

Se, esiintyykö alueella ASF-virusta, selviää varmimmin testaamalla kaikki alueelta löydetyt kuolleet villisiat. Jos kuolleena löytyneen sian testi on negatiivinen, voidaan pitää melko varmana, että alueella ei esiinny afrikkalaista sikaruttoa, Pejsak kertoo.

Hänen mielestään kuolleiden villisikojen tarkkailu ja villisikojen metsästys ovat tärkeimpiä keinoja taistelussa afrikkalaisen sikaruton leviämistä vastaan.