Näin käytät kalliit lannoitteet parhaalla mahdollisella tavalla
Korkea hintataso pakottaa tiloja tinkimään lannoitteista.
Tiukassa paikassa rajalliset panokset kannattaa kohdentaa parhaille pelloille, tutkija sanoo. Kuva: Markku VuorikariMTK:n kyselyn mukaan viidennes maatiloista ei aio hankkia lannoitteita ensi kasvukaudelle (MT 2.11.).
”Typpi on tärkein sadontuotantoon vaikuttava ravinne. Typpeä on kasvien käyttöön tavalla tai toisella saatava”, sanoo Luken erikoistutkija Olli Niskanen.
Jos käytössä olevien lannoitteiden määrä on rajallista, kokonaissadon lasku ei automaattisesti kuitenkaan ole aivan yhtä suuri.
”Hyötysuhdetta voi usein parantaa jakamalla lannoitusta tai parhaimmillaan täsmälannoituksella. Tiukassa paikassa rajalliset panokset kannattaa kohdentaa parhaille pelloille, joilla satovastetta saadaan eniten, ja kesannoida huonompia.”
Kasvukauden sademäärä ja muut kasvutekijät määräävät lopullisen sadon suuruuden.
”Fosfori ja kalium sen sijaan toimivat maassa vähän eri tavalla. Monilla pelloilla voi hätätilanteessa viljellä vuoden pari ilman fosfori- ja kaliumtäydennystä, etenkin jos pellon kasvukunto on muuten hyvä.”
Niskasen mielestä mineraalilannoitteita ei voida suoraan korvata eloperäisillä lannoitteilla, koska niissä ei ole typpeä riittävästi.
”Typen kokonaistarve on huomattavasti suurempi kuin eloperäisistä saatavilla oleva määrä. Fosforin ja kaliumin osalta eloperäisten merkitys on suurempi ja niitä olisikin hyvä käyttää mahdollisimman monella hehtaarilla, sopivasti väkilannoitteilla täydennettynä”, Niskanen sanoo.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tänä vuonna julkaissut Maatalouden typpihaaste – vaihtoehtoja ja ratkaisuja -synteesiraportin. Sen mukaan Suomen pelloille on viime vuosina tullut kokonaistyppeä yhteensä noin 230 000 tonnia vuodessa, josta mineraalilannoitteina 140 000–150 000 tonnia ja tuotantoeläinten lannassa noin 70 000 tonnia.
Loppuosa typestä tulee kierrätyslannoitevalmisteista, biologisesta typensidonnasta, kylvösiemenestä ja typpilaskeumana.
Raportin mukaan etenkin palkokasvien viljelyä lisäämällä voidaan riippuvuutta väkilannoitetypen käytöstä vähentää vielä nykyistä huomattavasti enemmän.
Lannan ja orgaanisperäisten kierrätyslannoitteiden lisäksi maatalouden kasvibiomassoista sekä yhdyskuntien ja teollisuuden sivuvirroista on mahdollista saada lisäravinteita kiertoon.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
