Markkinat varpaillaanVenäjän vientitullien takia
Venäjän mahdolliset vientitullit ovat pitäneet maailman viljamarkkinoita varpaillaan viime vuoden lopulta saakka, kun pääministeri Vladimir Putin kertoi maan rajoittavan viljan viennin 24–25 miljardiin kiloon.
Tällä haluttiin taata riittävästi viljaa Venäjän kotimarkkinoiden tarpeisiin niin, että hinnat eivät nouse.
Viljan laivaukset paisuivat ennätyksellisiksi syksyllä sen jälkeen, kun vientitullit poistettiin heinäkuun alussa.
Venäjän varapääministeri Viktor Zubkov vakuutti perjantaina annetussa tiedonannossa, ettei vientitulleja tulla asettamaan huhtikuussa.
Venäjän satoarviota nostettiin samalla 94 miljardiin kiloon, jolloin vientiä voidaan kasvattaa 27 miljardiin kiloon. Tammikuun loppuun mennessä Venäjä on vienyt liki 20 miljardia kiloa viljaa.
Tiedonannon mukaan hallitus seuraa viljamarkkinoiden ja viennin kehitystä.
Viennin rajoittamisesta virinnyt keskustelu ehti jo tuottaa tulosta. Tammikuun vienti hiipui 1,1–1,3 miljardiin kiloon. Analyytikkojen mukaan vienti hiipuu myös siksi, että Venäjä ei ole kilpailukyvyltään enää niin ylivoimainen kuin syksyllä.
Vientitulleilla vihjailussa on nähty myös tarkoitushakuisuutta. Vientiä pystyttiin hillitsemään eikä maan uskottavuus kauppakumppanina kärsinyt, kun tulliepäilyt kiistettiin riittävän ajoissa.
Venäjän vientitulliodotusten vaimeneminen ei rauhoittanut viljamarkkinoita, päinvastoin. Viljojen lähimmät johdannaiset kallistuivat perjantaina etenkin Euroopassa, mutta myös Yhdysvalloissa.
Eurooppa oli viime viikon ankarien pakkasten kourissa ja Mustanmeren rannikolla kärvisteltiin yli -30 asteen pakkasten kourissa. Talvituhoja saattoi tulla etenkin siellä, missä on vähän lunta.
Tuhojen laajuus selviää vasta viikkojen päästä, mutta muun muassa Ukrainan eteläosissa lunta on ollut niukasti oraiden suojana. Länsi-Euroopassa arvuutellaan öljykasvien ja ohran kohtaloa.
Etelä-Amerikan kuivuudesta saadaan entistä tarkempia tietoja. Vehnät ilmeisesti säilyivät, mutta maissin ja etenkin soijan satoarvioita leikattiin viime viikolla.
Pariisin hyödykepörssissä hinnat olivat tukevassa nousussa viime viikolla. Lähin vehnäfutuuri pomppasi perjantaina korkeimmilleen kahdeksaan kuukauteen päätyen 217,5 euroon tonnilta. Nousua oli viikossa yli 8 euroa.
Myös öljykasvien hinnat jatkoivat nousua. Toukokuun futuuri kiipesi perjantain päätteeksi 449 euroon tonnilta, mikä on 6 euroa enemmän kuin edellisperjantaina.
Chicagossa viikko oli myös nousuvoittoinen ja dollarin vahvistuminen vielä tuki nousua. Lähin vehnäfutuuri kipusi viikossa runsaat 5 euroa tonnilta ja kaura lähes 8 euroa.
Itämeren etelälaidalla Saksassa käteiskaupan hinnat ovat nousseet pian pari kuukautta ja sama trendi jatkui viime viikolla.
Vehnät kallistuivat tyypillisesti 5 ja ruis ja rehuohra kymmenkunta euroa viikossa. Myös tilahinnat vahvistuivat.
Suomessa hinnat seurasivat muun Euroopan esimerkkiä. Maaseudun Tulevaisuuden hintaseurannassa on ennätykselliset 57 ostotarjousta, kun A-Rehu tuli mukaan. Nousua on 22 tarjouksessa ja laskua yhdessä, kun Kinnusen Mylly alensi luomurehukauran ostohintaansa.
Nousu painottuu vehniin ja osin ohriin. Hankkija-Maatalous nosti leipävehnän tarjouksensa omalle kymmenluvulle, yli 180 euroon tonnilta, ja lähti samalla hintaveturiksi.
Mallasohra on alkanut kallistua.
Viljan kotimaan hinnat kallistuivat reippaasti kolmatta viikkoa peräkkäin.
Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, pikaista laskua ei ole odotettavissa. Hinnat ovat tyypillisesti huipussaan helmikuussa.
VEIKKO NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
