Maksuhäiriöiden taustalla voi olla uupumus

Riitta Seppälä itse saa voimaa työn hyvistä hetkistä sekä puutarhan hoidosta. Ari peltoniemi Kuva: Viestilehtien arkisto

Rästilaskut, tapaturmien lisääntyminen tai mielialan muuttuminen näköalattomaksi voivat kertoa uupumuksesta.

Talousvaikeudet ja osin niihin liittyvä uupuminen maatiloilla on yleistynyt viime vuosina merkittävästi, arvioi Varavoimaa farmarille -palvelua pyörittävä Riitta Seppälä MTK-Satakunnasta.

Hän toivoo, että esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt kiinnittäisivät maatalousyrittäjien toiminnan muutoksiin huomiota ja kysyisivät luvan ottaa yhteyttä auttaviin tahoihin, kun merkkejä otteen lipsumisesta alkaa näkyä.

"Mitä aikaisemmin haetaan apua, sitä pienemmillä korjausliikkeillä yleensä selvitään."

Työkseen viljelijöiden uupumukseen liittyviä ongelmia ratkova Seppälä saa noin puolet yhteydenotoista maataloustuottajilta itseltään. Toinen puoli tulee eri yhteistyötahoilta: neuvojilta, lomittajilta ja eläinlääkäreiltä.

Moni ei jaksa itse ottaa yhteyttä, mutta ottaa mielellään avun vastaan, kun sitä tarjotaan.

Talousvaikeuksissa ei ole tänä päivänä mitään poikkeuksellista. Seppälä kohtaa työssään talousvaikeuksista kärsiviä maanviljelijöitä viikoittain.

Kotieläintiloista sikatiloilla on ollut vaikeaa jo useamman vuoden, ja myös maitotilojen tilanne on kiristynyt.

"Nyt on tosi vaikeaa. Toivottavasti tämä on kuitenkin väliaikaista."

Usein rahavaikeuksia hävetään ja laskuja hoidetaan pois tavallaan väärässä järjestyksessä. Siitä seuraa monesti ongelmien pahenemista.

"Tutuille koetetaan maksaa ensin, maksamatta jätetään ennemmin niin sanotut kasvottomat tahot, kuten verottaja ja Mela. Lakisääteisinä maksuina ne kuitenkin etenevät yleensä nopeimmin ulosottoon."

Ottamalla yhteyttä maksun lähettäjään saa usein sovittua lisää maksuaikaa, mutta se vaatii jaksamista.

Esimerkiksi arvonlisäveron kanssa käy helposti köpelösti. Jos arvonlisäilmoitus on määräaikaan mennessä lähettämättä, tilalle tulee toukokuussa automaattisesti 20 000 euron lasku.

"Sen saa kyllä korjattua, mutta jos sitä ei tee, lasku menee ulosottoon jo heinäkuussa."

Myös ulosottoviraston kanssa voi sopia maksujärjestelyistä, mutta siinä vaiheessa on tullut jo paljon ylimääräisiä kuluja.

Talousvaikeuksien ohella kasvava syy uupumukseen on liian suuri työmäärä. "Työtä on liikaa, eikä siitä saa riittävää palkkaa."

Työkuorma koostuu niin fyysisestä työstä kuin byrokratiaan liittyvästä. Myös epävarmuus tulevasta rasittaa.

"Kun ei tiedä, mitä on tulossa, eikä ole hallinnan tunnetta omaan elämään."

Uupuneen viljelijän toipuminen on hyvin erilaista kuin palkansaajan. Pitkää sairaslomaa on vaikea järjestää, eikä lomitus kata kaikkia tilan töitä.

Lisäksi lomituksesta täytyy maksaa, joten kaikki eivät raaski ottaa sairaslomaa tai siihen ei ole varaa, Seppälä kertoo.

"Kuitenkin lomitus on todella tärkeä apu."

Seppälä kannustaa viljelijöitä rohkeasti tarkkailemaan sekä omaa että läheisten jaksamista.

"Uupumista on turha hävetä. Ihan kaikille voi tulla tilanteita, joissa omat voimavarat eivät vain riitä."

Jos epäilee toisen olevan vaikeuksissa, asiaa voi tiedustella esimerkiksi kysymällä: "Olen miettinyt, kuinka voit tai jaksat, voisinko jotenkin auttaa?'"

Seppälä on opetellut kysymään myös itsetuhoisuudesta, joka onneksi on harvinainen ääritilanne.

Monesti uupuneelle on helpotus, että ongelma nousee esiin toisen aloitteesta. Usein uupumus lisääntyy vähitellen, eikä uupunut itse huomaa, miten äärirajoilla alkaa olla.

"Ei ole vielä kertaakaan tullut negatiivista palautetta, vaikka olen kysynyt suoraankin."

Huomatessaan uupumisen merkkejä itsessään kannattaa kysyä neuvoa ensin vaikka terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta.

"Väsymys aiheuttaa näköalattomuutta. Ulkopuolinen hahmottaa kokonaisuuden paremmin."

Seppälä korostaa avun pyytämisen ja varhaisen välittämisen merkitystä.

"Ihan aina on jotain tehtävissä, ja monesti jo sen kuuleminen helpottaa."

Terhi Torikka

Avaa artikkelin PDF