Historiallinen kynnys ylittyy: Maitotilojen keskikoko nousee tänä vuonna yli 40 lehmän

Rakennekehitys jyllää maidontuotannossa. Pienet lopettavat kiihtyvällä tahdilla, isojen yksiköiden määrä kasvaa. MT:n rakennusteemanumerossa 28.11. esiteltiin Saarijärven Kalmariin nouseva 600 lypsävän navetta. Yhtiön ohjaksissa ovat Jari Valkola, Jukka Ruunaniemi ja Heikki Hiironen. 

Maitotilojen määrän väheneminen on tänä vuonna kiihtynyt.

Viime vuonna lopetti 540 tilaa eli 7,1 prosenttia maitotiloista. Viimeksi kuluneen vuoden aikana vähenemistahti on ollut 7,4 prosenttia.

Kantar TNS Agri ennakoi luopumistahdin kiihtyvän edelleen ensi vuonna. Kun maitotiloja tämän vuoden lopussa on noin 6 300, ensi vuoden lopun määräksi ennakoidaan vajaat 5 800 tilaa.

Nopeimmin maitotilojen määrä on laskenut AB-tukialueella. Suhteellisesti eniten luopujia on tänä vuonna ollut Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Eniten vähenevät pienet, alle 30 lypsylehmän tilat.

Yli 70 lehmän tilojen määrä kasvoi vuoden aikana noin 70 tilalla. Niitä on jo yhteensä lähes 860 ja ne tuottavat lähes 40 prosenttia koko maan maidosta.

Pienet siis luopuvat ja isot laajentavat. Laajentavien lehmä- ja maitomäärä ei aivan riitä korvaamaan poistumaa, joten sekä eläinmäärä että tuotanto ovat Kantar TNS Agrin mukaan pienessä laskussa.

Viime vuonna lypsylehmien määrä aleni 1,7 prosenttia.

Tämän vuoden syyskuussa määrä lähti voimakkaampaan laskuun. Erityisesti etelässä on karsittu lypsylehmiä rehujen riittävyyden varmistamiseksi.

Lokakuun alussa koko maassa oli 266 600 lypsylehmää. Vuoden takaiseen verrattuna määrä oli 6 600 kappaletta ja 2,4 prosenttia pienempi.

Maitomäärä alenee hitaammin kuin lehmämäärä, koska keskituotokset kasvavat. Viime vuonna maitoa tuotettiin prosentin verran vähemmän kuin edellisvuonna.

Kuluvan vuoden alkupuolella maidontuotanto kasvoi, mutta kääntyi kesällä laskuun. Kuiva ja kuuma kesä laski keskituotoksia.

Syksyllä lehmien keskituotos on taas kääntynyt aavistuksen plussalle. Koko vuonna keskituotos kasvaa noin prosentin verran kuten edellisvuosinakin.

Tämän vuoden meijerimaitomäärän Kantar TNS Agri arvioi laskevan 0,5 prosenttia viime vuodesta.

Vähennys jatkuu ensi vuonna arviolta runsaan prosentin vauhtia, sillä kasvava keskituotos ei täysin kompensoi lehmämäärän vähennystä.

Viime vuonna keskimääräinen tilakoko kasvoi 39 lehmään tilaa kohden.

Tänä vuonna keskikoon arvioidaan kasvavan yli 41 lehmän. Vuodessa nousua on 2,3 lehmää. Kehitys on nopeutunut viime vuosista.

Maidon tuottajahinta on Suomessa pysynyt melko vakaana, 38–39 sentissä litralta, Venäjän vientikiellon jälkeisen ajan, vaikka muualla EU:ssa hinta on vaihdellut suuresti.

Toukokuussa hinta meillä lähti laskuun. Syksyllä maidon pitoisuudet nousivat ja kavensivat tilityshinnan laskun kahteen senttiin.

Viime vuonna maidon tilityshinta laatulisineen ja jälkitileineen oli Kantarin mukaan 38,8 senttiä litralta. Se oli 1,7 prosenttia korkeampi kuin 2016.

Jälkitilin osuus kokonaistuottajahinnasta on pienentynyt viime vuosina 1–2 prosenttiin.

Tänä vuonna tuottajahinta jälkitilin kanssa laskee viime vuodesta vain vähän, noin 38,7 senttiin litralta. Lukemaa parantaa alkuvuoden korkeampi hinta.

Ensi vuonna Kantar TNS Agri arvioi tuottajahinnan pysyvän melko vakaana. Yhden–kahden prosentin nousua pidetään mahdollisena.

Maidon laadun vaikutus tilityshintaan kasvaa.

Maidon EU-tuottajahinta nousi viime vuonna 22 prosenttia 35 senttiin litralta, mutta on tänä vuonna jäänyt keskimäärin kolme prosenttia viime vuotta alemmaksi.

Markkina- ja tuottajahinnat ovat kohonneet EU:ssa alkuvuoden laskun jälkeen ja ero Suomen tuottajahintaan on kaventunut.

Kantar ei ennakoi EU-maitomarkkinatilanteeseen suurta muutosta ensi vuodelle. Maitojauhevarastot ovat runsaat ja hinta alhainen. Voin kysyntä ja hinta säilyvät korkealla ja Kiinan kysynnän ennakoidaan vahvistuvan.