Arvio: Lähiruoka on liian pientä piperrystä pelastaakseen maaseudun

Valtakunnallisen lähiruokaohjelman yksi tavoite on alkutuotannon mahdollisuuksien parantaminen. Kuva: Markku Vuorikari

Lähiruoka antaa tiloille lisämahdollisuuden pärjätä, jos osaaminen sekä tuotantorakenne ovat kunnossa ja sijaintikin kohdallaan. Pari vuotta käynnissä ollut valtakunnallinen lähiruokaohjelma on antanut tuottajille uskoa ja toivoa siihen, että hommaa kannattaa vielä tehdä.

Viime vuosien aikana lähiruuan tuottamisedellytysten koetaan parantuneen paljon.

"Eräs haastateltu totesi, että oleellista on tehdä näkyväksi se, että suoramyynti ja lähiruuan jatkojalostus ovat ihan mahdollisia. Monella tilalla on myös käytännössä nähty, että myymällä osa tuotannosta suoramyynnissä voidaan parantaa yrityksen kannattavuutta katteen parantuessa", lähiruokaohjelman väliraportti kertoo.

Toisaalta raportissa arvioidaan, että yleisesti ottaen lähiruuasta ei liene maaseudun pelastajaksi. Syy on siinä, ettei lähiruuasta ole tulossa kattavasti varsinaista volyymitekijää maataloustuotantoon tai siihen liittyviin elinkeinoihin.

Vuoteen 2020 ulottuva valtakunnallinen lähiruokaohjelma on pystynyt tiivistämään lähiruokatoimijoiden yhteistyötä sekä lisäämään ruuan ja ruokaketjun arvostusta.

Paljon on lähiruuan eteen kuitenkin vielä tehtävissä, kuten logistiikan parantaminen. Tavaroiden saaminen kauppoihin vaatii tuottajien ja jalostajien verkostoitumista ja yhteistyön tiivistämistä.

Suuri merkitys on alueellisilla hankkeilla, jalostusasteen nostamisella ja uusien tuotteiden lanseeraamisella.

Lainsäädännön joustoista nostetaan esimerkiksi pienteurastamoja koskevat vaatimukset, joissa joustot tukisivat niin alkutuottajaa kuin jatkojalostajaakin. Pientoiminnan rajoihin voitaisiin kiinnittää huomiota myös verotuksessa.

Lähiruokaohjelmalla katsotaan olevan paljon työtä elinkeinotoimintaan liittyvän lainsäädännön perkaamisessa, selkeyttämisessä ja siitä viestimisessä ruohonjuuritasolle. Ohjelman saamassa palautteessa valitetaan valtionhallinnon ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, esimerkiksi Eviran, hitautta asioiden eteenpäin viemisessä.

Vaikka alan toimijoille on järjestetty yli sata tilaisuutta, kaikki paikalliset viranomaiset, esimerkiksi jotkut terveystarkastajat, eivät ole perillä lakimuutoksista, eivätkä he sen vuoksi toimi niin kuin olisi tätä nykyä mahdollista.

Kosolti tekemistä nähdään myös julkisiin hankintoihin eli kuntien luottamushenkilöihin vaikuttamisessa.

Lähiruokaohjelma ja väliarviointi ovat luettavissa maa- ja metsätalousministeriön nettisivuilla mmm.fi/lahiruoka.