Janakkalalaisella Jouni Aaltosella on hurja tavoite: 8 000 kiloa ruista hehtaarilta

Jouni Aaltonen on tyytyväinen kevään ruiskasvustoihin. Ruislohkot ovat saaneet kaksi lannoitusta kevään aikana. Syyskasvien ansiosta yrittäjän oma ajankäyttö on tehokasta eikä elo-syyskuussa iske stressi. Kuva: Markku Pulkkinen

Hämäläisestä hitaudesta ei ole tietoakaan, kun yrittäjä Jouni Aaltonen (50) kulkee peltolohkojen ja rakennustarvikeliikkeensä väliä. Useimmiten hänet tavoittaa maatilan yhteyteen reilut kymmenen vuotta sitten perustetun Kauppamiehet Aaltonen Oy:n tiloista. Yritys myy puutavaraa, levyjä, eristeitä, peltejä, kiinnitystarvikkeita ja paljon muutakin rakentamisessa tarvittavaa tavaraa. Putkia löytyy rakennusten lisäksi myös ojituksiin.

Yritystoiminnan laajeneminen on pistänyt Aaltosen miettimään, kuinka kauppamiehen hommat ja 200 hehtaarin peltotyöt saa parhaiten sovitettua toisiinsa. Ratkaisuksi ovat löytyneet monivuotiset viljelykasvit, syysviljat ja suorakylvö. Esimerkiksi viime talvena Tanttalassa sijaitsevan tilan kaikki pellot olivat kasvipeitteisiä ja kevään kylvötyönä oli ainoastaan timotein kylväminen ruiskasvuston joukkoon.

"Maanviljelynkin pitää olla ammatti, josta tienaa, ei suinkaan elämäntapa", Aaltonen linjaa strategiaansa.

Viime syksynä hän kylvi 17 hehtaaria ruista entisille kuminan siemenviljelyslohkoille. Sekä Livado-hybridiruis että Agat-populaatioruis näyttävät toukokuussa hyvinvoivilta ja tiheiltä. Aaltonen lannoitti rukiin ensimmäisen kerran heti huhtikuun puolenvälin jälkeen ja toisen kerran toukokuun puolessavälissä. Toukokuussa kasvusto sai myös kasvunsääteen.

Rukiin sekaan on huhtikuun lopulla kylvetty kevyen rikkaäkeen avulla timotei. Timotein siementuotantonurmi onkin syksyn tullen hyvässä kasvussa ja pelto on jälleen talvella kasvipeitteinen. Aaltonen on aikaisemmin kylvänyt timotein syysvehnän sekaan ja nurmen perustaminen on onnistunut sillä tavoin hyvin. Nyt hän kylvi ensimmäistä kertaa timotein rukiin sekaan ja lopulliset tulokset ovat nähtävissä vasta ensi kesänä.

"Olen tyytyväinen ruiskasvustoihin. Livadosta voi hyvinkin tulla 8 000 kiloa hehtaarilta, mutta 6 000 kiloonkin olen tyytyväinen. Syysviljoihin kannattaa laittaa tuotantopanoksia, sillä niille saa yleensä hyvän vastineen."

Lannoitusmääränä syysviljoille Aaltonen käyttää ympäristökorvauksen sallimia suurimpia määriä, jos kasvusto näyttää hyvältä. Lannoitustarpeen hän arvioi silmillään eikä hyödynnä lehtivihreämittausta tai satelliittikuvia. Lannoitteet hän hankkii pääasiassa Agroy:n tai Belorin kautta.

Toisena syyskasvina tilalla on tänä kesänä kasvamassa Maximus-syysrapsia 24 hehtaarin alalla. Se ei talvehtinut yhtä hyvin kuin ruis.

"Talvella tuli isoja aukkoja peltoon ja niitä syysrapsin hyvä haarominenkaan ei täytä. Osa tuhoista voi olla peurojen aiheuttamia. Rapsi on kuitenkin mielenkiintoinen kasvi ja tarkoitus on jatkaa sen viljelyä", Aaltonen pohtii.

Syysrapsilohkolle hän suunnittelee syksyllä kylvävänsä syysvehnän. Mylläreiden kommentit rukiin ylitarjonnasta eivät innosta tällä kertaa rukiin kylvöön. Seuraava uusi kasvilajitulokas tilalla on todennäköisesti härkäpapu.

Monivuotisina kasveina agronomi Aaltonen viljelee timotein ja nurminadan siementen lisäksi kuminaa. Kuminanviljelyyn innostaa osaltaan tilan naapurissa sijaitseva kuminanjalostaja Arctic Taste. Kokemukset kuminasta ovat hyvät.

"Kaksi edellistä vuotta ovat olleet hyviä. Samasta kuminalohkosta tuli peräkkäisinä vuosina 1 200:n ja 1 600 kilon hehtaarisadot. Kuminan hyvänä puolena on myös se, että syysviljan perustaminen onnistuu kuminan jälkeen hyvin suorakylvönä", Aaltonen tietää.

Oman ajan tehokasta käyttöä ja tuntipalkan maksimointia Aaltonen on toteuttanut myös kylvämällä neljä vuotta sitten reilut kymmenen hehtaaria suojavyöhykenurmeksi, kun ympäristökorvauksen tukitaso oli silloin kohdallaan. Kauppamiehen taskulaskimessa näyttää selvästikin olevan tuoreet paristot.