Gm-viljely kasvoi uuteen maailmanennätykseen
Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Muuntogeenisten kasvien viljely maailmassa on kasvanut 19 vuonna peräkkäin. Gm-viljelyn pinta-ala maailmassa oli viime vuonna 181,5 miljoonaa hehtaaria.
Ala on noin kuudenneksen koko maailman peltoalasta.
”Maailmassa on peltoa 1–1,5 miljardia hehtaaria, riippuen siitä, miten suuri osa laitumesta lasketaan pelloksi”, kasvinjalostustieteen professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta suhteuttaa.
Kasvua edellisvuodesta oli 6,3 miljoonaa hehtaaria, eli 3,5 prosenttia.
Suomen viljelty pinta-ala on noin 2,3 miljoonaa hehtaaria.
Vuosituhannen alkuvuosina kasvu oli kuuden ja kahdeksan prosentin välillä, viime vuosina se on laskenut kolmen neljään.
Pinta-ala on yli satakertaistunut 1990-luvun puolivälin jälkeen, jolloin kaupallinen gm-viljely alkoi.
Tilaston on koonnut yhdysvaltalainen järjestö ISAAA. Järjestöä pidetään myönteisenä biotekniikalle.
Gm-viljely keskittyy edelleen neljään kasviin: soijaan, maissiin, puuvillaan ja rapsiin.
Suurin niistä on soija. Sen tuotannosta noin 80 prosenttia on muuntogeenistä.
”Soijan tuottajia on paljon vähemmän kuin maissin. Soijan viljely on hyvin keskittynyttä. Maissia viljellään sellaisilla alueilla, missä gm-viljely on kiellettyä, kuten Euroopassa”, Teeri kertoo.
Pinta-alasta suurin osa sijoittuu suuren mittakaavan tuotannon maihin. Eniten alaa on Yhdysvalloissa, toiseksi eniten Brasiliassa. Kehitysmaat ohittivat teollisuusmaat pinta-alassa vuonna 2012.
Uusia lajikkeita tai ominaisuuksia ei tule, koska viljelylupa on kallis. Yhdysvalloissa pakollinen riskianalyysi, jota ei perinteisessä jalostuksessa tarvita, maksaa noin 20 miljoonaa euroa.
Kaikkiaan uuden kaupallisen tuotteen kehittäminen maksaa Yhdysvalloissa noin sata miljoonaa euroa, Teeri arvioi.
Euroopan hintaa ei tiedetä, koska tuotteita ei saada hyväksyttyä.
”Gm-viljelyyn tiivistyy kaikki kielteinen ajattelu maataloudesta, eivätkä poliitikot uskalla tehdä päätöksiä. Eurooppaan kuitenkin tuodaan paljon gm-rehua. Muualla tuotettu nähdään siis turvallisempana kuin täällä viljelty.”
Lupien saaminen on edullisempaa kehitysmaissa. Niissäkään lajien kirjo ei ole juuri laajentunut. Syynä on, että tuotteita ei voisi tuoda Eurooppaan.
18 miljoonasta gm-maatilasta 90 prosenttia on pientiloja kehitysmaissa. Silti gm-viljely perustuu vahvasti talousajatteluun.
”Gm-viljely pyörii Roundupin ympärillä, jota myydään oheistuotteena. Kehitysmaiden pienviljelijöitä eniten auttavia virustauteja kestäviä lajikkeita kehitetään valitettavan vähän”, Teeri sanoo.
Viruksia kestävät kasvit auttaisivat köyhää viljelijää, koska niihin ei liity kemikaalien kauppaa.
”Lisäksi eri virusten kestoa voidaan kehittää samalla tekniikalla. Jokaista virusta ei tarvitsisi ratkaista erikseen.”
Roundup on rikkaruohon torjunnassa käytettävän glyfosaatin kaupallinen tuote. Esimerkiksi gm-maissi on yleensä muunneltu kestämään glyfosaattia.
Viime vuonna Bangladesh salli gm-viljelyn. Nyt gm-viljelyä on 28 maassa. Vietnamissa ja Indonesiassa viljely voi alkaa tänä vuonna.
AIMO VAINIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
