Kulttuurirahastolta ennätyspotti fosforipäästöjen tutkimiseen

Suojavyöhykkeitä pidetään tehokkaina fosforin pidättäjinä, mutta onko asia niin. Ehkä sekin selviää Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa. Kuva on Vantaanjoelta. Kuva: Kari Salonen

Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt lähes kolme miljoonaa euroa monitieteiseen tutkimukseen, jossa etsitään ratkaisuja maataloudesta vesiin päätyvän, rehevöittävän fosforin vähentämiseksi.

Asiasta kerrottiin keskiviikkona.

Vetovastuu on Suomen ympäristökeskuksella, Sykellä, ja tutkimukseen osallistuvat myös Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopisto, Pyhäjärvi-instituutti sekä elykeskuksia.

Kolmivuotisen hankkeen ensimmäiselle vuodelle Suomen Kulttuurirahasto myönsi miljoona euroa. Kaikkiaan rahoitusta on varattu 2,8 miljoonaa euroa, mikä tekee siitä Kulttuurirahaston kaikkien aikojen kalleimman tutkimushankkeen.

"Kulttuurirahasto on viime vuosina etsinyt aktiivisesti tapoja tukea suomalaista maataloutta tavoilla, jotka parantavat ympäristön tilaa ja turvaavat täällä kestävän maatalouden harjoittamisen pitkälle tulevaisuuteen, toteaa yliasiamies Antti Arjava Kulttuurirahastosta.

Arjavan mukaan hankkeelta odotetaan tuloksia, joita voidaan soveltaa suoraan ravinnekuormituksen vähentämiseen tiloilla.

Maatalouden fosforikuormituksen vähentämiseen on panostettu voimakkaasti Suomessa ja muualla. Silti kuormitus on pienentynyt vain vähän, eikä hajakuormituksesta kärsivien vesien tila ole merkittävästi parantunut.

"Maatalouden ravinnekuormituksen vähentämisessä on epäonnistuttu maailmanlaajuisesti ehkä siksi, ettei päästöihin vaikuttavia mekanismeja tunneta tarpeeksi. Tähän yritetään nyt vastata", kertoo erikoistutkija Petri Ekholm Sykestä.

Tutkimushanke jakautuu kolmeen osaan, jotka keskittyvät digiloikkaan, fosforikuormituksen vähentämiseen sekä viljelyjärjestelmien sopeutumiseen ilmastonmuutoksessa.

Digiloikassa kerätään yhtenäistä ja luotettavaa tietokantaa, jonka perusteella maatalouden ympäristönsuojelutoimet osataan kohdentaa tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti sinne, missä niiden tarve on suurin, Ekholm toteaa.

"Viljelijät ovat jo pitkän aikaa tehneet erilaisia toimia maatalouden vesistövaikutusten vähentämiseksi. Oikean tiedon saanti maatalouden vesistövaikutuksista korostuu, kun ilmastomuutoksen vaikutukset kasvavat", muistuttaa toiminnanjohtaja Antti Sahi MTK:sta.

Sahin mukaan tietoja tarvitsevat viljelijät ja päättäjät.