"Pitäisi oikein ruusupuska lähettää", Anne Kalmari perää ministeriöitä ottamaan uudet fosforitiedot vakavasti
Cap-uudistuksessa pitää ottaa huomioon, että parempi sato on eduksi myös ympäristölle ja ilmastolle.
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk.) haluaa lisää resursseja maataloustutkimukseen. Kuva: Kari SalonenEduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) kiittää Lukea ja tutkija Perttu Virkajärveä siitä, että nurmien vesistökuormituksesta on saatu vuosien odottelun jälkeen tutkittua tietoa eikä käytetä laskennallisia arvioita politiikanteon perusteena.
Yle kertoi maanantaina tuoreesta tutkimuksesta, jonka mukaan karja-Suomessa nurmien fosforipäästöt on huimasti yliarvioitu.
Kalmaria tulos ei yllätä. "Tämä on tiedetty pitkään. Viljelijöiden kontolle on laitettu asioita, jotka eivät sinne kuulu."
Virkajärven ja työryhmän tulokset vahvistavat pitkään tiedetyn asian eli sen, että peltojen ravinnehuuhtoutumia on yliarvioitu. Toisinaan kokeissa on käytetty satakertaisia lannoitemääriä, jotta tuloksia on saatu.
Kalmarin mukaan ministeriöiden ja etenkin ympäristöministeriön pitää ottaa uudet tutkimustulokset vakavasti ja käyttää niitä seuraavan cap-uudistuksen valmistelussa.
"Tutkimustulosten pitää näkyä ympäristötuen ehdoissa."
Samalla on syytä kartoittaa, minne yhdyskuntalietteiden ravinteet päätyvät.
Kalmari kannustaa lisäämään maatalouden perustutkimusvaroja.
Vastaavaa tutkimustietoa tarvitaan myös muilta pelloilta ja alueilta. Esimerkiksi laadukkaan leipäviljan tuottaminen on vaikeaa tiukkojen lannoitusrajojen takia.
Kalmarin mukaan uudet tulokset rohkaisevat ottamaan kasvien satopotentiaalin kunnolla käyttöön, mikä olisi ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta iso asia.
Ravinteiden käyttöä voidaan lisätä pelloilla, mikäli se on maanäytteiden perusteella mahdollista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

