Ympäristöministeriö rahoittaa rakennekalkin ja kuitulietteiden käytön tutkimusta

Hankkeissa selvitetään rakennekalkin ja kuitulietteiden peltokäytön vaikutuksia valuma-alueen mittakaavassa, ympäristöministeriö tiedottaa. Kuva: Kari Salonen

Ympäristöministeriö käynnistää tutkimus- ja kehittämishankkeet rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelukeinona. Tavoitteena on selvittää rakennekalkin ja kuitulietteiden käytön vaikutukset vesistöön ja maaperään. Hankkeet ovat osa vesiensuojelun tehostamisohjelmaa.

Hankkeissa selvitetään rakennekalkin ja kuitulietteiden peltokäytön vaikutuksia valuma-alueen mittakaavassa, ympäristöministeriö tiedottaa.

Lisäksi rakennekalkin ja kuitulietteiden käytöstä maatalouden vesiensuojelussa laaditaan käytännön oppaat. Hankkeet toteutetaan vuosina 2019–2021.

"Hankkeet antavat kaivattua kotimaista tietoa nopeasti vaikuttavista maatalouden vesiensuojelukeinoista. On hienoa, että pääsemme kokeilemaan niitä yhdessä viljelijöiden kanssa", ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Rakennekalkki on maanparannuskalkkia, johon on lisätty poltettua ja/tai sammutettua kalkkia. Kuitulietteet, kuten nollakuitu ja eri tavoin käsitellyt sekalietteet, ovat metsäteollisuuden sivutuotteita.

Rakennekalkkia koskevan tutkimushankkeen toteuttavat Turun ammattikorkeakoulu Oy ryhmittymänä Pyhäjärvi-instituutin, Pro Agria Länsi-Suomen, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Turun kaupungin kanssa.

Kuitulietteitä koskevan tutkimushankkeen toteuttaa Luonnonvarakeskus ryhmittymänä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n kanssa.

Vesiensuojelun tehostamisohjelman 2019–2023 tavoitteena on Itämeren ja vesien hyvä tila. Ohjelman avulla vähennetään maatalouden ravinteiden joutumista vesiin, kunnostetaan vesistöjä, kehitetään kaupunkivesien hallintaa, saneerataan ympäristölle vaarallisia hylkyjä sekä rahoitetaan tutkimusta ja kehitystyötä, ympäristöministeriöstä kerrotaan.