Tuottajien pitäisi päästä nopeammin irti sopimuksista, arvioi MTK:n lakimies – ”Mitä se kertoo elintarviketeollisuudesta, jos tuottajaa vaaditaan jatkamaan, vaikka jokainen kilo lisää tappiota”
MTK:n lakimies Marica Twerinin mielestä elintarvikeketju on rikki, jos tuotantosopimusta ei saa purkaa, vaikka se tarkoittaisi konkurssia.
MTK:n lakimiehen Marica Twerinin mielestä on väärin, jos yksittäiset tilat menevät huoltovarmuuden ylläpitämisen vuoksi konkurssiin. Kuva: Johannes tervoTuotantosopimuksen irtisanominen lihatalon kanssa kiinnostaa tuottajia tällä hetkellä enemmän kuin koskaan, arvioi MTK:n lakimies Marica Twerin.
”Lähtökohta tietysti on, että sopimus on pidettävä. Nyt tilanne alkaa kuitenkin olla tuottajille todella kohtuuton”, Twerin toteaa.
Hän katsoo, että ennalta arvaamaton hyvin raju kustannusten nousu olisi rinnastettavissa force majoure -tekijään: ”muu vaikutuksiltaan yhtä merkityksellinen sopimuksen osapuolesta riippumaton syy”. Tämä syy rinnastetaan sopimuksen purkuun oikeuttavissa tekijöissä muun muassa sotaan ja vientikieltoon, jotka ovat päteviä syitä sopimuksen purkamiseen, jos ne kohdistuvat omaan maahan.
”Force majouren soveltamista emme kuitenkaan voi tietää ennen kuin siitä on käräjäoikeuden päätös.”
Oikeuteen tapaus menee, jos tuottaja itse vie oman sopimuksensa sinne.
”Ja se tarkoittaa suurta riskin ottamista tuottajalle”, Twerin toteaa.
Lähes 20 vuotta MTK:ssa työskennellyt lakimies on sitä mieltä, että tuottajan pitäisi nykytilanteessa halutessaan päästä nopeasti irti tuotantosopimuksesta näyttämällä toteen, että tuotannon jatkaminen vie tilan konkurssiin.
”Mitä se kertoo meidän elintarviketeollisuudesta, jos tuottaja vaaditaan jatkamaan tuottamista sopimuksen päättymiseen asti, vaikka jokainen kilo lisää tappiota.”
Jotkut tuottajista ovat jo irtisanoneet tuotantosopimuksensa. Irtisanomisaikojen pituus vaihtelee, ja Twerin on kuullut myös tapauksista, joissa lihatalo yrittää pitkittää irtisanomisaikaa sovitusta.
”Aina tuottaja on heikoin lenkki, jonka pitäisi joustaa. Nyt siihen ei enää pystytä.”
Hän toivoo, että tuottajien joukosta löytyisi rohkeutta nostaa epäoikeudenmukaista kohtelua esiin.
”Että kerrottaisiin julkisuuteen, mitkä teollisuusyritykset ovat niitä, jotka pitävät tuottajia lieassa konkurssiin saakka.”
Tuottajat eivät juuri halua tuoda ongelmia esiin julkisuudessa edes nimettöminä, koska se voisi vaikeuttaa heidän asemaansa entisestään.
Moni tuottaja lykkää ratkaisuaan yhä, vaikka harkitseekin tuotantosopimuksen irtisanomista. Eniten Tweriniin ovat ottaneet yhteyttä sianlihantuottajat, mutta samaa pohdintaa on noussut esiin myös broileri-, nauta ja kananmunatuottajien joukossa.
”He ovat hyvin ylpeitä omasta työstään ja haluavat jatkaa sitä. Lisäksi he ovat lojaaleja ja odottavat, että lihatalot yrittäisivät tehdä tilanteelle jotain.”
Viime aikoina esille noussut huoltovarmuuteen vetoaminenkin koskettaa varmasti monia tuottajista.
”Mutta eihän se voi mennä niin, että yksittäiset tilat menevät huoltovarmuuden ylläpitämisen vuoksi konkurssiin. Jotain on todella rikki meidän elintarvikeketjussa, jos näin tapahtuu.”
Twerin muistuttaa, että aina kannattaa olla yhteydessä sopimuksen toiseen osapuoleen ja pyrkiä neuvottelemaan sekä keskustelemaan eri vaihtoehdoista, vaikka sopimuksessa lukisi mitä.
”Ja neuvottelun tulos pitää saada mustaa valkoisella.”
Jos esimerkiksi tulevasta viljasadosta on tehty sopimus ennen Ukrainan ja Venäjän sotatilaa, sopimuskumppaniin kannattaa ottaa yhteyttä.
”Sopimus voi olla mahdollista purkaa, jos pystyy osoittamaan, että sovitulla hinnalla on enää mahdotonta pystyä tuottamaan.”
Jos taas kyse on jo tuotetun sadon myynnistä, sopimuksen purkamiselle ei ole perusteita, koska tuotannon kustannukset ovat olleet tarkalleen tiedossa sopimishetkellä.
Tuotantosopimuksien sisältö vaihtelee, minkä vuoksi asiaa on vaikea kommentoida yleisesti.
Nykyisin lähes kaikilla tuottajilla tuotantoalasta riippumatta on kirjallinen tuotantosopimus. Siihen ja sen mahdollisiin muutoksiin on tärkeää perehtyä, jotta tietää tarkkaan, mitä on sovittu ja millaiset tuotannon keskeyttämisen tai sopimuksen irtisanomisen ehdot ovat, Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja Hanna Hamina muistuttaa.
Hän tietää, että etenkin lihasiipikarjapuolella tuotantosopimuksia on viime aikoina pohdittu kovasti.
”Tukien merkitys siellä on niin marginaalinen, että rahan on tultava tuotteiden hinnasta.”
Haminan tiedossa ei ole sopimusten purkuja. Yhteisesti tilan ja teollisuuden kesken sovituista tuotantotauoista hän on kuullut.
Tuotantosopimuksesta irti haluavalle tuottajalle sopimukseen kirjattu irtisanomisaika voi tuntua pitkältä.
”Toisaalta se voi tuntua myös lyhyeltä silloin, jos irtisanojana on teollisuuden osapuoli”, Hamina pohtii.
Irtisanoutumista harkitessa on hyvä pohtia tarkasti sitä, pääseekö sopimustuottajaksi vielä takaisin ja millaisilla ehdoilla, jos haluaa.
”Vaihtoehdot ovat monella tuotantosuunnalla aika vähissä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
