Kuivuutta voi seurata rehupula –Ruotsissa eläinlääkärit varoittavat tuontirehujen ASF-riskistä

Ruotsia uhkaa rehupula. Kuivuus pinaa myös Suomen peltoja vaarantaen rehusadon. Kuvituskuva Kuva: Sanne Katainen

Ruotsissa piirieläinlääkärit kehottavat Facebookissa tuottajia, etteivät nämä toisi karkearehua alueilta, joilla esiintyy afrikkalaista sikaruttoa (ASF). Kuivuuden takia rehusadot saattavat Ruotsissa jäädä niin niukoiksi, että osa tuottajista joutuu ensi talvena turvautumaan tuotirehuihin.

Eläinlääkärit muistuttavat, että ASF:ää aiheuttava virus voi levitä karkearehujen mukana Ruotsiin, vaikka riski on pieni. Mikäli tauti pääsisi livahtamaan maahan, seuraukset olisivat erittäin vakavat.

Myös Suomen Ruokavirasto muistuttaa verkkosivuillaan, että ASF kykenee leviämään rehujen mukana. Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta, ja voi levitä kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden mukana.

Taudin leviämisen ehkäisemiseksi tautialueilta Suomeen ei saa tuoda kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa tuotantoeläinten tai riistan ruokintaan.

Ruokavirasto muistuttaa, että simerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus ei välttämättä tuhoa virusta. Afrikkalaisen sikaruton Suomeen tulon riskin pienentämiseksi Ruokavirasto suosittelee kuumentamattomien rehujen ja kuivikkeiden varastointia 90 päivää ennen käyttöönottoa.

Maahantuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin myös muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa, Ruokavirasto painottaa.

Afrikkalainen sikarutto on tarttuva sikojen ja villisikojen tauti, jota ei toistaiseksi ole todettu Ruotsissa eikä myöskään Suomessa. ASF on levinnyt monissa osissa Eurooppaa, esimerkiksi Puolassa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa ja joissakin osissa Saksaa.

Afrikkalainen sikarutto on yksi vakamimmista eläintaudeista ja sitä pitää lakisääteisesti vastustaa. Kuolleisuus on korkea, ja epidemia-alueille perustetaan rajoitusvyöhykkeitä, joiden rajoitukset riippuvat siitä, onko tartunta todettu tuotantosioissa vai villisioissa. ASF ei tartu ihmisiin.