Suorakylvön saloja tutkittu 15 vuotta Loimaalla – "Enpä olisi uskonut, että suorakylvökoneiden vertailusta vuonna 2005 alkanut viljelykoe paisuu tällaisiin mittoihin"

Agronomi Jussi Knaapi kertoi kuluvana kesänä saatuja mittaustuloksia ja oli sitä mieltä, että fosforipäästöt ovat olleet minimaalisia tänä vuonna. Kuva: Pasi Leino

"Enpä olisi uskonut, että suorakylvökoneiden vertailusta vuonna 2005 alkanut viljelykoe paisuu tällaisiin mittoihin ja että maatalouskoulun pellolle perustetulle kokeelle saattaa löytyä käyttöä ilmastonmuutoksen ja ravinnepäästöjen hillinnässä", miettii koetta perustamassa ollut Tuomas Levomäki .

Loimaan suorakylvökentältä saatuja tuoreita tuloksia esiteltiin viime viikolla noin kolmellesadalle vieraalle.

Vaikka koe ei sinällään täytä normaalin tutkimuksen vaatimuksia, 15 vuoden yhtäjaksoinen koe ja isot yli puolen hehtaarin koeruudut ovat kaivattu lisä tutkimukselle, arvioi ympäristöjohtaja Liisa Pietola MTK:sta.

Pietola kehui koekentän perustajia rohkeudesta. "Samaan aikaan kun muut, myös Luke, luopuivat pitkäaikaiskokeista, te pystytitte omanne. Nyt sellaisille olisi käyttöä."

Pietolan mukaan ympäristökeskustelussa ja tutkimuksessa on suurin pula maaperätiedosta, eikä vain Suomessa, vaan joka puolella, mikä on tullut esiin muun muassa komission kanssa käydyissä keskusteluissa.

Päätöksiä joudutaan tekemään vajavaisin ja ehkä myös vanhentuneiden tietojen varassa.

Maataloudessa ja peltomaassa on Pietolan mukaan valtaisat mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa, mutta se pitää pystyä todentamaan.

Loimaan maatalousoppilaitoksen pelloille perustettiin 15 vuotta sitten suorakylvökoe, jossa verrataan muokkaustapojen vaikutusta satoihin ja ympäristökuormaan. Kuva: Pasi Leino

Loimaan koulutilan pellolle perustettiin 15 vuotta sitten suorakylvökoneiden vertailukoe, kun menetelmä alkoi yleistyä. Viisi vuotta sitten linjaa muutettiin viljelymenetelmäkokeeksi, Levomäki kertoo.

Viime vuosina on alettu tehdä tosissaan myös maaperätutkimusta. Alueelle on rakennettu salaojakentät, jolloin jokaisen koeruudun huuhtoutumia voidaan verrata. Viljelymenetelmäkokeen lisäksi alueella testataan muun muassa kipsin ja rakennekalkin kykyä sitoa fosforia.

Uusia mittausmenetelmiä ja salaojitettua kenttää esitellyt agronomi Jussi Knaapi harmitteli sitä, ettei palkalle saatu MT:n lisäksi juuri muuta mediaa ja vain muutama alan tutkija vaivautui paikalle.

Knaapin mukaan ensimmäisiä vesianalyysejä on saatu, mutta tulokset ovat alustavia ja vaativat jatkotutkimusta. Fosforin päästöt näyttävät jäävän hyvin pieniksi.

Hän esitteli myös iskuvasaraan lisättyä maakairaa, jolla pystytään ottamaan maanäytteitä metrin syvyyteen saakka.

Päivään oli ahdettu tietoa liiankin kanssa. Halusimme esitellä vieraille kattavasti menossa olevia tutkimuksia, Knaapi kertoi.

Seuraava askel voisi olla maatiloilta saatavan maaperätiedon automaattinen keruu, mihin nykytekniikka pilvipalveluineen antaa mahdollisuuksia. Se ei ole edes kallista, Knaapi vakuuttaa.

Jockum Törnqvist Gasmet Technologiesilta esitteli laitteistoa, jolla pystytään määrittämään nopeasti myös hiiidioksidin päästöt. Mullokselta karkaa hiiltä ja toisaalta kasvusto sitoo sitä tehokkaasti. Kuva: Pasi Leino

Gasmet Technologiesin Jockum Törnqvist esitteli uutta kaasujen mittauslaitetta, joka kykenee mittaamaan reaaliaikaisesti useimmat kasvihuonekaasut hiilidioksidista ja metanista dityppioksidiin ja vesihöyryyn.

Törnqvistin mukaan kasvusto sitoo tehokkaasti hiiltä. Härkäpapua kasvavassa kohdassa hiilidioksidin määrä puolittui, kun taas paljaassa kohdassa maan muokkaaminen vapautti saman verran hiilidioksidia.

Knaapin mukaan hiilen sitominen tai vapautuminen näkyy peltojen orgaanisen aineksen muutoksissa. Suorakylvöruudut ovat sitoneet 15 vuoden ajan satoja kiloja hiiltä hehtaarilta.

Kimi Saarinen otti rennosti, kun vanhemmat Johannes Saarinen ja Hanna-Maija Ahokas tutkivat härkäpavun onnistumista suorakylvössä. Kuva: Pasi Leino

Hanna-Maija Ahokas ja Johannes Saarinen kiersivät suorakylvökenttää Hanna-Maijan selässä kulkevan puolivuotiaan Kimin kanssa.

"On tärkeää, että kylvö- ja muokkaustapoja sekä eri kasveja testataan käytännön läheisesti. Täältä löytää ideoita omalle tilalle ja samalla saadaan eväitä etsiä maksimitulosta viljelystä", härkäpavun ja nurminadan siementä tuottava pariskunta toteaa.

Tilalla tehtiin hiljan sukupolvenvaihdos ja kanala lopetettiin puoli vuotta sitten. Nyt keskitytään peltoviljelyyn, Saarinen kertoo. Suorakylvöstä ei ole omia kokemuksia, vaan pellot on kynnetty tai kevytmuokattu osin siementuotannon takia.

Koekenttä on kuitenkin tuttu kummallekin ja siellä on käyty muutama kerta ennenkin, Ahokas ja Saarinen kertovat.