Perunan tila kapenee ruokapöydissä

Anne ja Antti Mikkola lajittelivat ja pakkasivat perunaa torstaina Lopella. Kuva: Markku Vuorikari

Perunanviljelijöillä ei ole mennyt viime vuosina hyvin.

Ruokaperunan viennin loppuminen kaikista EU-maista Venäjälle heinäkuussa 2013 aiheutti tuontipaineita Suomeen ja romahdutti hinnat. Samaan aikaan perunan kotimainen kysyntä on edelleen laskenut. Suomalainen syö perunaa alle 60 kiloa vuodessa.

"Perunalla on kuluttajavalinnoissa kova kilpailutilanne riisin ja pastan kanssa. Ruokailutottumusten muutosten myötä Suomessa perunan kulutus laskee", peruna-alan yhteistyöryhmän asiamies, Perunantutkimuslaitoksen johtaja Jussi Tuomisto kertoo.

Lisäksi suurkeittiöiden toimintatavat ovat muuttuneet. Ruokalistoille ei suunnitella joka päivä perunapohjaista vaihtoehtoa.

Viljelijät, pakkaamot ja teollisuus ovat reagoineet vaikeuksiin päättämällä yhdistää voimansa. Ne perustavat syyskuussa yhteistyöryhmän, jonka tarkoitus edistää menekkiä sekä varmistaa alan tutkimus, neuvonta ja koulutus.

"Ensisijainen tavoite ryhmällä on perunan menekin edistäminen ja sitä kautta mahdollisuus kasvattaa volyymia ja saada hintatasoa paremmaksi. Menekin edistäminen koskee sekä kotimaata että vientiä", ryhmän hallituksen varapuheenjohtaja, viljelijä Kai Kolehmainen sanoo.

"Toinen päätavoite on perunan tutkimuksesta huolehtiminen. Tutkimuksen rahoitus on mennyt tiukemmaksi viime vuosina", Kolehmainen jatkaa.

"Tutkimuksen kautta voidaan tuoda perunalle aivan uusia tuotantomahdollisuuksia. Biokomponenttien valmistus perunasta – lääkeaineet, perunapohjaiset biomuovit, perunakuidut, perunaproteiinit. Mahdollisuudet ovat rajattomat", Tuomisto ennustaa.