Lämpö sai kylvöt vauhtiin ja ensimmäisenä kylvetyt kasvustot viimein orastumaan – toisaalta märkyys viivästyttää monin paikoin kylvöjen aloittamista

Teppo Toivanen äesti ja veli Janne Toivanen levitti lantaa pellolle maanantaina Rääkkylässä. Kuva: Lari Lievonen

Viime viikolla lämmennyt sää on saanut sekä kylvöt että syysviljojen kasvun vauhtiin suuressa osassa maata, todetaan ProAgria-keskusten liiton kauden toisessa kasvutilannekatsauksessa.

Lämpö on saanut myös ensimmäiset, huhtikuun puolella ja toukokuun alussa kylvetyt lohkot viimein orastumaan, ja ne ovat nyt hyvässä kasvussa.

Toisaalta sateet ovat paikoin hidastaneet maan kuivumista kylvökuntoon maan itä- ja pohjoisosissa ja paikoin myös eteläisessä Suomessa. Erityisesti Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa sateet ovat jarruttaneet jo alkuun päässeiden kylvöjen etenemistä.

Kylvöt ovat suuressa osassa maata vielä tavanomaisessa aikataulussaan tai muutaman päivän jäljessä. Eniten jäljessä tavanomaisesta aikataulusta ollaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, jossa kylvöt ovat viikosta kahteen viikkoon jäljessä hitaasti kylvökuntoon kuivuneiden peltojen vuoksi.

Pisimmällä kylvöissä ollaan Etelä-Suomen rannikkoalueella, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, osassa Satakuntaa, Hämeessä, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. Suotuisimmilla alueilla kevätvehnästä on kylvettynä jo 70–80 prosenttia.

Ohran kylvöjä on aloiteltu viimeisenä.

Eniten kevätviljojen kylvöt ovat kesken osassa Varsinais-Suomea, Kymenlaaksossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Niissä kevätvehnästä on kylvettynä vasta 10–25 prosenttia, kaurasta 10–50 prosenttia ja ohrasta 5–10 prosenttia.

Lapissa ja Kainuussa kevätviljojen kylvöt eivät vielä ole alkaneet.

Tavanomaista runsaampia kuurosateita on tullut toukokuussa Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Maan etelä- ja länsiosissa tämän viikon sateet tulivat tarpeeseen turvaamaan orastumista ja talvehtineiden kasvustojen vahvaa kasvua.

ProAgrian asiantuntijat muistuttavat kuitenkin kuorettumisriskistä, mikäli sää on voimakkaiden sateiden jälkeen lämmin ja tuulinen. Peltoja on siksi syytä tarkkailla ja varautua kuorettumien rikkomiseen.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa vapun aikaan kylvetyillä pelloilla sateet ovat jo kuorettaneet peltoja.

Osa Etelä-Suomen savimaista on muokkautunut huonosti roudattoman talven jäljiltä.

Säiden lämpeneminen on kiihdyttänyt syysviljojen, syysöljykasvien, kuminan ja nurmien kasvua.

Syysvilja- ja syysöljykasvi- sekä kuminakasvustot ovat tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa suurimmassa osassa maata. Vain Satakunnassa on heikkokuntoisia ruiskasvustoja.

Etelä-Pohjanmaalla puolestaan on erittäin hyvässä kunnossa olevia syysvilja ja -öljykasvi- ja kuminakasvustoja.

Etelä-Suomessa syysviljat ovat jo korrenkasvuvaiheessa ja syysrypsi ja -rapsi ovat pian aloittamassa kukintaansa.

Sekä uudet että vanhat nurmet ovat kunnoltaan tyydyttäviä tai hyviä koko maassa. Uusien nurmien perustaminen onnistui viime vuonna hyvin ja lumipeitteinen talvi mahdollisti hyvän talvehtimisen.

Alkukevään viileys jarrutti viime viikkoon asti nurmien kasvua, mutta viime viikon sateet ja lämpöaalto ovat siivittäneet nurmet ennätyskasvuun.