Ruuan kauppatase ei vaan korjaannu – tilanne entistäkin heikompi, vaikka vienti kasvoi
Ruokavienti kasvoi viime vuonna arvollaan, mutta ei määrällään mitattuna.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) tarkasti Seinäjoelta Ranskaan lähtevän voirekan lastiovien sinetöintiä tammikuussa. ”On aivan huikeaa, että täältä lähtee rekallinen suomalaista voita sikäläisten croissantien leipomista varten”, Orpo totesi tuolloin. Kuva: Taina RenkolaElintarviketeollisuusliitto (ETL) iloitsee tiedotteessaan ruokaviennin kasvusta.
Vaikka vienti kasvoi, ruuan kauppatase eli vienti miinus tuonti, oli entistä heikompi, koska myös tuonti kasvoi.
Myönteistä viime vuodessa oli, että kauppasodan luomat uhkakuvat suomalaisen ruuan viennille eivät toteutuneet.
Ruokaviennin arvo kasvoi viime vuonna reilu viisi prosenttia edellisestä vuodesta, ETL kertoo.
Määrältään vienti oli kuitenkin 6,8 prosenttia vähäisempää, koska painoltaan suurimman vientituotteen eli kauran vienti väheni merkittävästi.
Aiempien vuosien tapaan vienti suuntautui eniten EU-alueelle. Kasvua oli muun muassa meijerituotteiden, lihan, makeisten ja rasvojen viennissä. Kasvu tuli jalostettujen elintarvikkeiden puolelta arvon nousun myötä.
Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan suomalaista ruokaa vietiin 2,4 miljardilla eurolla vuonna 2025.
”Jalostettujen elintarvikkeiden vienti kasvaa nyt hyvää tahtia. Kasvun takana on pitkäjänteisiä vienti-investointeja ja myös yleistä ruuan hinnan nousua Euroopassa sekä maailmalla. Ruokavienti on kuitenkin kasvanut inflaatiota nopeammin, joten se ei kasvua yksinään selitä”, Elintarviketeollisuusliiton ekonomisti Bate Ismail sanoo.
EU on Suomelle elintarvikkeissa selkeästi tärkein vientikohde. Sinne suuntautui viime vuonna 72 prosenttia ruokaviennistä.
Vienti Kiinaan laski, mutta samaan aikaan vienti Etelä-Koreaan ja Japaniin kasvoi. Yhdysvaltoihin vienti kasvoi miljoonalla eurolla ja oli viime vuonna 31 miljoonaa euroa.
”Kauppasodan uhkakuvat eivät toteutuneet ja elintarviketeollisuuden vienti kasvoi vuonna 2025. Tätä kehitystä suojeli vahva eurooppalainen kotimarkkina ja Yhdysvaltoihin kohdistuvan viennin vähyys”, Ismail kommentoi tiedotteessa.
”Suomella ja suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on tulevaisuudessa kaikki edellytykset toimia kokoaan suurempana ruoka-aittana Euroopassa ja maailmalla.”
Ruuan kauppatase heikkeni edelleen vuonna 2025 ja oli 4,1 miljardia euroa negatiivinen.
Elintarvikkeiden tuonti Suomeen kasvoi neljä prosenttia ja oli peräti 6,55 miljardia euroa. Siitä jalostettujen elintarvikkeiden osuus oli 4,9 miljardia euroa. Niiden tuonnin kasvuvauhti oli kolme prosenttia.
Eniten tuotiin alkoholi- ja virvoitusjuomia, tuoretta ja jalostettua kalaa, maitotaloustuotteita sekä muita elintarvikkeita, kuten makaronia, kahvi- ja teevalmisteita sekä mausteita ja kastikkeita.
”Suomalainen ruokaketju tarvitsee lisää euroja, mikä mahdollistaa koko ruokaketjun kasvun ja kannattavuuden. Kauppataseen heikkeneminen vähentää ruokaketjun rahamäärää”, Ismail sanoo.
Ruuan kauppatase on heikentynyt viime vuosina merkittävästi. Vuonna 2021 Suomesta vietiin ruokaa 1,8 miljardilla eurolla ja sitä tuotiin tänne 5 miljardilla eurolla eli kauppatase oli 3,2 miljardia euroa negatiivinen.
Vuonna 2025 kauppataseen kuilu on 900 miljoonaa euroa enemmän.
EU on maailman suurin ruokaviejä, joka vie elintarvikkeita 190 miljardin euron edestä.
”Suomella ja suomalaisilla elintarvikeyrityksillä on tulevaisuudessa kaikki edellytykset toimia kokoaan suurempana ruoka-aittana Euroopassa ja maailmalla eli olla edelläkävijä puhtaamman, turvallisemman ja vesitehokkaamman ruuan maana”, Ismail päättää.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
