
Tämän vuoden ruissadossa tavanomaista enemmän vaarallista torajyvää
Viljelijät epäilevät syyksi hybridilajikkeita, viljan ostajat ja tutkijat muistuttavat kasvukauden säiden otollisuudesta torajyvälle.
Heilimöintivaihe on torajyvätartunnan riskiaikaa. Jos kukinta kestää pitkään, torajyväriski kasvaa selvästi. Näet torajyvän saastuttaman kasvin klikkaamalla kuvan oikeassa reunassa olevaa nuolta. Kuva: Markku VuorikariTorajyvää on esiintynyt tänä vuonna tavanomaista enemmän. Esimerkiksi Raision vastaanottamista viljaeristä sitä on havaittu sille asetetun 0,05 prosentin rajan ylittävä määrä noin joka kolmannessa vastaanottoerässä
"Eli poikkeuksellisen paljon ylityksiä tänä vuonna", toteaa viljapäällikkö Minna Oravuo.
Erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta Lukesta vahvistaa Oravuon näkemyksen. Hänen mukaansa kyse ei ole alueellisesta ilmiöstä, vaan torajyvää on esiintynyt tänä vuonna joka puolella maata.
Torajyvän yleistyminen on havaittu myös muissa myllyissä.
MT kysyi torajyvähavainnoista Raision lisäksi kolmelta muulta viljaa ostavalta yritykseltä: Fazerilta, Kinnusen myllyltä ja Myllyn parhaalta. Vain Myllyn parhaan ostopäällikön Jouni Virran mukaan torajyväongelma ei ole ollut pahenemaan päin.
Sen sijaan Fazer Myllyn viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi pitää päättyvää vuotta torajyvätilanteen osalta poikkeuksellisena.
Myös MT:n toimitukseen yhteyttä ottaneet viljelijät ovat kiinnittäneet huomionsa torajyväongelmaan. He ovat arvelleet syyksi sitä, että hybridilajikkeiden ala on kasvanut perinteisten populaatiolajikkeiden kustannuksella.
Hybridilajikkeiden populaatiolajikkeita suurempi alttius torajyvälle on tiedetty pitkään. Siihen on kuitenkin pyritty vastaamaan jalostuksella.
Erikoistutkija Asko Hannukkala Lukesta pitää viljelijöiden arviota torajyvän ja tämänvuotisen torajyväongelman yhteydestä silti mahdollisena. Hän kuitenkin korostaa, ettei tutkimusnäyttöä torajyvän yleistymisestä ja toisaalta sen yhteydestä hybridilajikkeisiin ole.
Boreal Kasvinjalostuksen tuotantopäällikön Juho-Matti Hämäläisen mukaan tämänvuotinen kasvukausi oli olosuhteiltaan torajyvälle otollinen: viileä ja kostea.
Myös Fazerin Tero Hirvi muistuttaa kasvukauden olleen torajyvälle suosiollinen.
"Talven jäljiltä moni kasvusto oli hyvin vaihteleva ja kevät koetteli kasvustoja. Monen viljelijän ruiskasvusto jäi paikoin harvaksi, joka lisäsi torajyväriskiä. Lisäksi pölytysaika oli hyvin viileä ja epätasaisessa kasvustossa pölytystä tapahtui moneen eri aikaan, jolloin pölytys ei onnistunut kunnolla ja torajyvää pääsi muodostumaan."
Torajyvää ei myöskään havaittu ainoastaan hybridilajikkeilla, Hirvi muistuttaa.
"Sitä muodostui myös populaatiolajikkeisiin, joskin hybridilajikkeissa sitä on ollut jonkin verran enemmän. Onko ero tilastollisesti merkitsevä, sitä en osaa sanoa."
Raision Oravuo huomauttaa, että lajikekehityksen myötä uusimmissa hybridilajikkeissa ongelma on ollut vähäisempi kuin vanhemmissa.
"Viljelijöiltä saatujen kommenttien suhteen kuitenkin ihan uusimmissa niin sanotuissa PollenPlus-lajikkeissa torajyvää olisi vähemmän eli kukinta onnistuu paremmin ja torajyvätartunta huonommin."
"Kovin hyvin tämä ei kuitenkaan yhden vuoden vastaanotoissa näy."
PollenPlus viittaa villirukiista löydettyyn geeniin, joka on onnistuttu siirtämään risteyttämällä hybridilajikkeisiin. Se lisää siitepölyn tuotantoa ja sen myötä vähentää kasvin alttiutta torajyvälle.
Näitä lajikkeita kasvinjalostaja Lochow-Petkus markkinoi PollenPlus-tuotemerkillä.
PollenPlus-teknologiaa on hyödynnetty muun muassa Borealin markkinoimissa saksalaisen KWS:n jalostamissa hybridiruislajikkeissa, Hämäläinen kertoo.
Torajyvän yleistyminen ei osu yksiin ainoastaan hybridilajikkeiden yleistymisen kanssa. Samaan aikaan myös suojavyöhykeala on kasvanut. Hannukkala muistuttaa, että torajyvä on yleinen kaikenlaisissa suojavyöhykkeiden ja piennarten luonnonheinissä.
"On arvioitu, että luonnonheinistä leviävä torajyvä olisi tehokkaammin leviävä kuin viljelykasvista lähtöisin oleva kanta."
"Näkisin ne ainakin yhtenä riskitekijänä", Hannukkala pohtii suojavyöhykkeiden mahdollisesta vaikutuksesta torajyvän leviämiseen.
"Yksi torajyvän torjunnan perusohjehan on, että piennaralueiden heinät pitäisi niittää pois ennen kukintaa. Sillä pystyy ainakin jonkin verran pienentämään tartunnan riskiä."
Viljan ostajat eivät pääsääntöisesti ota vastaan ruiseriä, joissa on torajyvää enemmän kuin 0,05 prosenttia erän painosta.
Koska viljaerät tutkitaan ennen käyttöä torajyvän havaitsevalla ja poistavalla värilajittelijalla, osa ostajista ei pidä rajaa kuitenkaan ehdottomana.
"Pieniä ylityksiä voidaan tapauskohtaisesti hyväksyä, jos vilja on muutoin hyvää myllylaatua", toteaa Kinnusen Myllyn toimitusjohtaja Aarne Kinnunen.
Sen lisäksi jauhatukseen menevät ruisseokset tarkistetaan Kinnusen mukaan vielä puhdistuksen jälkeen.
Viljaerästä maksettavaa hintaa kuitenkin lasketaan siinä tapauksessa, että 0,05 prosentin raja ylittyy.
Raisiolla on hintakorjauksista valmiit taulukot yhtiön nettisivuilla. Sen sijaan Kinnusen myllyssä ja Fazer myllyssä hintakorjauksesta sovitaan tapauskohtaisesti.
Fazerilla torajyvävähennys on ollut 10–20 euroa tonnilta torajyväpitoisuudesta riippuen, kertoo viljanhankintapäällikkö Tero Hirvi. "Torajyvää on tällöin saanut olla enintään 0,3 prosenttia."
Myös Raisiolla ehdoton yläraja on 0,3 prosenttia.
Raision viljapäällikkö Minna Oravuo korostaa, että kattavalla mekaanisella puhdistuksella ja tarkalla värilajittelulla nämäkin erät pystytään puhdistamaan torajyvästä niin, että ruis on turvallista käyttää ja lainsäädännön asettamat laatukriteerit täyttyvät.
Viljan ostajat muistuttavat, että torajyvän saastuttamat erät aiheuttavat myös ostajalle kustannuksia. Torajyvät poistettaessa myös osa hyvälaatuisesta viljasta menee puhdistusjätteisiin.
Värilajittelu on myös aikaaviepää.
"Värilajittelijan kapasiteetti on yleensä 3–10 tonnia tunnissa, joten rekkalastin puhdistaminen kestää 5–15 tuntia", Kinnunen kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

