Maailman talonpoikienkakkosmies myrskypuusavotalla

Sambian maataloustuottajien toiminnanjohtaja Ndambo Ndambo ja puheenjohtaja Jervis Zimba tutustuivat myrskypuiden korjuuseen Nousiaisissa tiistaina. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkisto

Tapani-myrsky teki pahaa jälkeä nousiaislaisen Ina Kohlin harvennusmetsässä.

Kolme hehtaaria tuhoutui lähes täysin. Jälkiä korjattiin tiistaina.

Myrskypuusavotta sai tiistaina arvovaltaisia katsojia, kun maailman talonpoikaisjärjestön, WFO:n, tuore varapuheenjohtaja, sambialainen Jervis Zimba vieraili työmaalla. Zimba on Sambian maataloustuottajien puheenjohtaja.

Zimba ihaili ajokoneen kuljettajaa, joka tasasi kouraan otetun kuitupuukasan nostamalla sen pystyyn ja napauttamalla maahan ennen kuin nosti kasan kuormaan.

Zimba tuli Suomeen Roomassa pidetystä WFO:n toisesta kokouksesta. Järjestö perustettiin viime vuonna, kun sen edeltäjä, Ifap, meni konkurssiin.

Mukana on 50 maata ympäri maailmaa ja Zimban mukaan tavoite on, että parin kolmen vuoden päästä luku on huomattavasti suurempi.

Vierailun aikana keskusteltiin tuottajajärjestöjen yhteistyömahdollisuuksista. Suomesta toivotaan oppia ennen kaikkea metsätalouden kehittämiseen, mutta myös siihen, miten iso tuottajaorganisaatio saadaan toimimaan tehokkaasti.

Sambian metsänomistajat eivät ole järjestäytyneet. Organisaation luomiseen tarvitaan apua ja ideoita, jotta metsätaloutta pystytään kehittämään. Zimba haluaa järjestöstä laajan niin, että myös teollisuus on mukana.

Myös metsäasenteissa on kohentamista. Sambiassa oli aiemmin paljon metsiä, mutta ne on lähes hävitetty hakkuilla. Metsää ei pidetä tuottavana kohteena eikä sen uudistamista mietitä.

Zimba kuunteli tarkkaan, kun Mhy Lounametsän toiminnanjohtaja Harri Tasanen kertoi myrskyn tuhoaman metsän uudistamisesta. Myös korjuukalusto kiinnosti, koska sellaisia ei Sambiassa ole.

Zimban mukaan maailman talonpojat tarvitsevat yhteisen äänen, jotta viljelijöiden asioita pysytään ajamaan.

”Viljelijöiden ongelmat ovat aika samanlaisia joka puolella.”

Zimban mukaan maatalous on tulevaisuuden avainaloja, kun maailmanlaajuisia ongelmia yritetään ratkoa.

Maatalous on keskiössä ilmastonmuutoksessa ja siihen sopeutumisessa, samoin ruokaturvallisuudessa.

”Yksikään maa ei voi sivuuttaa maatalouttaan”, Zimba sanoi.

Sambian asukasluvun ennustetaan nousevan nykyisestä 12 miljoonasta 40 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä. Ilman vahvaa maataloutta ruoka ei riitä kaikille.

Zimba on ilahtunut, sillä Sambian uusi hallitus nosti maatalouden asialistalleen.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF