Luken selvitys avaa nurmenkäytön uusia mahdollisuuksia – voisiko nurmesta valmistaa ruokaa?
Nurmenviljelyn lisääminen kasvattaisi eläintuotannon hyväksyttävyyttä, todetaan Luonnonvarakeskuksen tuoreessa selvityksessä.
Nurmi soveltuu monen muunkin kuin säilörehun raaka-aineeksi. Kuva: Johannes TervoNurmea ajatellaan perinteisesti nautakarjan rehuna mutta nurmi voisi olla raaka-aineena moniin pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Jo nyt nurmesta voidaan valmistaa biokaasua, proteiinirehuja ja biopohjaisia materiaaleja.
Perinteisen märehtijöiden rehukäytön lisäksi tulevaisuudessa nurmesta eristettyä proteiinia voidaan hyödyntää yksimahaisten kotieläinten rehuksi ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa ihmisravinnoksi, todetaan Luonnonvarakeskus Luken tuoreessa selvityksessä.
Selvityksen mukaan nurmen jalostaminen perinteistä rehua pitemmälle tekisi mahdolliseksi nurmentuotannon lisäämisen, mikä olisi erityisen tärkeää yksivuotisten viljelykasvien viljelyalueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa.
Uusien tuotteiden ja materiaalien, kuten pakkauksissa käytettävän nurmikuidun, kehitys edellyttää markkinoiden syntymistä. Tällä hetkellä tarjolla on kierrätyskuitua, eikä nurmikuitu ole toistaiseksi kilpailukykyinen vaihtoehto.
”Puukuidun saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kansainvälisen kaupan muutokset, ympäristövaatimukset sekä metsien käytön reunaehdot. On tärkeää, että nurmibiomassateknologia on saatavilla, jos markkinatilanne muuttuu”, sanoo tiedotteessa erikoistutkija Kyösti Ruuttunen.
Paikallisen biomassan mahdollisimman tehokas hyödyntäminen tukee myös omavaraisuutta ja ilmastotavoitteita, todetaan Luken tiedotteessa. Samalla nurmilla on keskeinen rooli viljelykierroissa esimerkiksi alus- ja kerääjäkasveina.
Nurmipalkokasvien siementuotannon lisääminen voisi vahvistaa huoltovarmuutta samalla kun monivuotiset nurmet tukevat maaperän kuntoa ja vähentävät ravinnekuormitusta.
”Puukuidun saatavuuteen ja hintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten kansainvälisen kaupan muutokset, ympäristövaatimukset sekä metsien käytön reunaehdot.”
Luken selvityksessä nostetaan esiin eläintuotannon kohtaamat hyväksyttävyysongelmat eli erilaiset yhteiskunnalliset, eettiset, ympäristöön ja terveyteen liittyvät huolet. Ne heikentävät kuluttajien ja päätöksentekijöiden myönteistä suhtautumista eläinperäiseen elintarviketuotantoon.
Hyväksyttävyysongelmat eivät tarkoita yksittäisten tilojen virheitä vaan laajaa keskustelua, jota käydään sekä Suomessa muualla maailmalla. Keskustelu voi Luken tutkijoiden mukaan vaikuttaa eläintuotannon tulevaisuuden toimintaedellytyksiin.
Nurmen osuuden kasvattaminen märehtijöiden ruokinnassa nähdään yhtenä toivottavana tulevaisuuden kehityssuuntana. Toteutuessaan tämä vapauttaisi peltopinta-alaa nurmiraaka-aineen viljelylle esimerkiksi biojalostamoille tai biokaasulaitoksille nykyisillä viljanviljelyalueilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
