Kalliit kustannukset hillitsivät maatalouden investointeja viime vuonna

Ruokavirasto kannustaa hakemaan tukea energiaa ja eläinten hyvinvointia koskeviin investointeihin, sillä niihin on käytettävissä yli 43 miljoonan euron lisämääräraha EU:n elpymisvaroista. Kuva: Johannes Tervo

Ely-keskukset rahoittivat viime vuonna lähes 2 300 maatalouden investointia, joihin myönnettiin avustusta noin 95 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja 111 miljoonaa euroa. Tukisumma on runsaan viidesosan vähemmän kuin vuonna 2020, Ruokavirasto tiedottaa.

"Investointien vähenemiseen on varmasti useita syitä, mutta tärkeimpiä lienevät koronapandemia ja maatalouden kustannusten nousu", arvioi erityisasiantuntija Aulis Kuusela Ruokavirastosta.

Suurten investointien tukia haettiin aikaisempaa vähemmän myös siksi, että Valion tuotantosopimukset vähensivät maidontuottajien investointeja. Tästä huolimatta C-alueen maitotilojen investointeja rahoitettiin euromääräisesti eniten. Näille maitotiloille myönnettiin avustuksia lähes 16 miljoonaa euroa ja korkotukilainoja noin 22 miljoonaa euroa, Ruokavirasto tiedottaa.

Seuraavaksi eniten tukea myönnettiin kasvihuoneiden ja salaojituksien investointeihin, yli seitsemän miljoonaa euroa avustusta molempiin.

Investointitukia myönnettiin eniten Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla – alueilla, joilla toimii suurin osa Suomen maatiloista.

Lihanautakasvattamoiden laajennuksia ei ole vuoden 2020 lopun asetusmuutoksen jälkeen enää tuettu.

Viime syksynä lypsy- ja lihakarjatalouden investointihakemukset koskivatkin lähinnä pienehköjä peruskorjauksia.

Ruokavirasto kannustaa hakemaan tukea energiaa ja eläinten hyvinvointia koskeviin investointeihin, sillä vuosille 2021–22 maatalouden investointeihin saatiin yli 43 miljoonan euron lisämääräraha EU:n elpymisvaroista.

Näistä varoista tuetaan energiantuotantoa, työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistäviä investointeja.

Myös tälle vuodelle saadaan EU:n elpymisvaroista lisärahoitusta vastaaviin investointeihin. Esimerkiksi tuulivoimalan hankintaan voi saada 40 prosentin avustuksen. Maataloudessa käytettävän biokaasun tuotantoinvestointiin avustus voi olla jopa 50 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista. Eläinten hyvinvointia, ympäristön tilaa, työympäristöä ja tuotantohygieniaa parantaviin investointeihin voi saada tukea 30–40 prosenttia hyväksytyistä kustannuksista.

Vuoden viimeinen tukijakso päättyy 15.10.2022. Tämän jälkeen hakemuksia otetaan vastaan vuoden 2023 puolella, jolloin voimassa ovat uuden EU-rahoituskauden ehdot.

Ruokavirasto tiedottaa uuden rahoituskauden haun aloitusajankohdasta ja ehdoista, kun tiedot niistä ovat tarkentuneet.

Aloittavien viljelijöiden määrä kääntyi laskuun vuoden 2018 jälkeen, jolloin luopumistuki päättyi. Vuonna 2018 tilanpidon aloitti 447 aloitustukea saanutta viljelijää. Vuonna 2020 aloitustuki myönnettiin 244 uudelle viljelijälle ja vuonna 2021 enää vain 239 maatilalle ja 11 porotilalle.

Viime vuonna ely-keskukset rahoittivat tilanpidon aloittamista avustuksina 7,3 miljoonalla eurolla ja korkotukilainoina 35 miljoonalla eurolla.

Eniten aloitustukia myönnettiin Varsinais-Suomeen, Hämeeseen ja Pohjois-Pohjanmaalle, joissa jokaisen ely-keskuksen alueella aloitti 29 uutta viljelijää.

Lue myös:

Huoltovarmuuden tilannekuva: Maatalouden akuutti kannattavuuskriisi syö tuotantonäkymiä