Suomen perisynnit ovat valtteja ruuantuotannossa – Luken tutkija: syrjäisyys ja sääntöuskovaisuus tuottavat Euroopan puhtainta ruokaa

Suomen kylmä talvi tarjoaa taudinaiheuttajille kovan vastuksen. Tautien esiintyvyys ja karjan lääkintä ovat Suomessa vähäisiä EU-vertailussa. Kuva: Kari Salonen

Suomi sijoittuu kansainvälisissä mittauksissa kärkijoukkoon monilla eri mittareilla: yhteiskunta on vakaa, tasa-arvoinen ja hyvin koulutettu.

Tiedot selviävät Tilastokeskuksen verkkosivuillaan ylläpitämästään "Suomi maailman kärjessä" -listauksesta.

Listaus ei olisi täydellinen, ellei se huomioisi myös suomalaisen ruuan laatua. Sivu kertoo, että Suomessa saa ostaa EU:n puhtainta ruokaa.

Tieto perustuu Euroopan elintarviketurvallisuusviraston selvitykseen vuodelta 2015. Siinä havaittiin, että Suomessa myytävä ruoka sisältää vähiten jäämiä torjunta-aineista EU:ssa.

Raja-arvot määrittäviä tuotteita ei päässyt myyntiin yhtään.

Tilastokeskuksen listaus kertoo lisäksi, että Suomessa kulutetaan asukasta kohden eniten kahvia ja maitoa maailmassa. Muuta ruokatietoa lista ei tarjoa.

Vertailua suomalaisesta ruuantuotannosta voi jatkaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ylläpitämällä Ruokafakta-sivustolla.

Sivuston tarkoitus on parantaa kotimaisen ruuan arvostusta ja edistää sen vientiä, erikoistutkija Csaba Jansik Lukesta kertoo.

"Sivusto tarjoaa tieteellistä faktaa uskottavilta lähteiltä."

Jansikin mukaan pelkän ykkössijan tuijottaminen on turhaa. Isoissa vertailuissa muodostuu tiiviitä ryhmiä, joiden sisällä sijoitukset vaihtuvat vuosittain. Pääasia on sijoittuminen kärkijoukkoon.

"Yksittäisistä tekijöistä ei ole kohtuullista tehdä pitkälle vieviä päätelmiä. Sen sijaan on tärkeää, että Suomi on pitkäjänteisesti kärkijoukossa monissa, monissa tekijöissä", Jansik sanoo.

Ruokafakta kertoo, että Suomessa eläinten tautitilanne on EU:n parhaimmistoa. Viime vuonna eläintauteja kirjattiin Euroopan Komission seurantajärjestelmään unionin viidenneksi vähiten.

Monena vuonna 2010-luvun aikana Suomi on ollut listan ykkönen nollalla tautihavainnolla.

Tautien vähäisyydestä huolimatta myös antibioottien käyttö on maltillista: eläimet hoidetaan yksilökohtaisesti ja tarpeen mukaan ryhmälääkinnän sijaan.

Tuotantoeläintä kohden Suomessa käytetään toiseksi vähiten mikrobilääkitystä EU:ssa, heti Ruotsin jälkeen.

Muussa Euroopassa tilastoissa ohi kiilaavat pohjoiset kumppanit Norja ja Islanti.

Erilaisten eläinpopulaatioiden vuoksi tiedot eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Silti lääkkeiden vähäisen käytön myötä Pohjoismaissa todetut taudit eivät ole lääkkeille yhtä vastustuskykyisiä kuin muualla Euroopassa.

Selityksiä suomalaisen ruuantuotannon puhtaudelle on Csaba Jansikin mukaan kaksi: syrjäisyys ja sääntöuskovaisuus.

Pohjoinen sijainti on pitänyt Suomen poissa tautien kulkureiteiltä ja tarjonnut niitä vastaan kovan talven.

Toisaalta tautien, kuten salmonellan, kitkemiseksi on työskennelty määrätietoisesti vuosikymmeniä. Ruokaketju sitoutui yhteisiin viranomaissääntöihin.

"Olen taustaltani ulkomaalainen, mutta sen verran olen päässyt sisään suomalaiseen sielunmaisemaan, että sääntöjen noudattaminen ja rehtiys ovat täällä geeneissä", unkarilaistaustainen Jansik hymähtää.

Lue myös:

Sadan kohdan lista kertoo, missä kaikessa Suomi on maailman paras – professorin mukaan menestykselle on yllättävä syy: "Kutsun sitä historian paradoksiksi"