Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
Professori Mari Pihlatie tutkii, miten pellon dityppioksidipäästöjä voidaan vähentää.

Puolet lannoitetypestä karkaa — yliopiston pelloilla selvitetään, miten arvokas ravinne pysyisi tallessa

Maaperän bakteerien hajottaessa typpilannoitteita maaperässä muodostuu dityppioksidia, jonka vaikutus ilmastoon on lähes 300 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidin.
Tilaajalle
Lue artikkelin tiivistelmä
  • Maaperän bakteerien hajottaessa typpilannoitteita syntyy dityppioksidia, jonka ilmastovaikutus on lähes 300 kertaa hiilidioksidia voimakkaampi. Professori Mari Pihlatien mukaan yli puolet pelloille levitetystä lannoitetypestä karkaa ympäristöön. Viikin SMEAR-Agri-asemalla tutkitaan päästöpiikkejä, joihin vaikuttavat esimerkiksi lannoitus, kosteus, routa ja sää.