Säkyläläistilallinen pettyi vakuutusyhtiön korvaussummaan: “Kyllä siitä pitäisi aika liki tehdashintaa oleva hinta saada”

Vakuutusyhtiö ei ole suostunut maksamaan viljelijälle hänen haluamaansa korvaussummaa vaurioituneesta lietevaunusta. Kuvan vaunu ei liity tapaukseen. Kuva: Markku Vuorikari

Vakuutusyhtiö ei ole suostunut maksamaan viljelijälle hänen haluamaansa korvaussummaa vaurioituneesta lietevaunusta.

Säkyläläinen karjatilallinen Arto Salopää kertoo, että hän teki vuonna 2012 lietevaunun, jonka levitysleveys on 30 metriä.

Salopää vuokrasi lietevaunun naapurilleen, sillä hän tarvitsi suurempaa vaunua sikalansa lietteen levittämiseen. Toukokuun lopussa lietevaunu oli Salopään naapurin käytössä, kun sen kuljettaja ajoi vaunun ulos tieltä. Tilanteessa oli kuitenkin mukana onneakin, sillä lietevaunua vetänyt traktori ei kaatunut ulosajossa.

Salopään mukaan vakuutusyhtiön vakuutustarkastaja arvioi vaurioituneen lietevaunun arvoksi runsaat 7000 euroa. Viljelijän pettymys johtuu siitä, että uusien vastaavien lietevaunujen hinnat pyörivät hänen arvionsa mukaan noin 60 000 eurossa. Salopään mukaan vakuutusyhtiö vertasi lietevaunua sen arvoa määritettäessä vuoden 2000 malliseen 8-kuutioiseen imupainevaunuun.

"Se on ihan eri asia", hän sanoo.

Karjatilallinen arvioi, että jos lietevaunu myytäisiin käytettynä, sen hinta olisi noin 30 000 euroa.

"Kun se on omavalmiste, niin hinta pistetään ihan pilkkahinnaksi. Kyllä siitä pitäisi aika liki tehdashintaa oleva hinta saada", Salopää hämmästelee.

Vakuutusyhtiö Lähi-Tapiolasta kerrotaan Maaseudun Tulevaisuudelle, etteivät he voi ottaa kantaa yksittäiseen asiakastapaukseen. Lähi-Tapiolan maatila- ja metsäasiakkuuksista vastaava johtaja Petri Pitkänen suostuu kuitenkin kertomaan korvauskäytännöistä yleisellä tasolla.

Pitkäsen mukaan korvauskäytäntö on sama riippumatta siitä, onko laite valmistettu itse vai ostettu kaupasta.

"Korvauksen suuruuteen vaikuttaa koneen tai laitteen käypä arvo eli käteismyyntihinta välittömästi ennen vahinkotapahtumaa. Lisäksi yleisesti itse valmistettujen koneiden käyvän arvon haasteena on muun muassa CE-merkinnän puuttuminen, valmistuksessa käytettyjen materiaalien taso ja jälleenmyyntimarkkinat", hän toteaa.