Metsät ovat Klemolan maitotilan toinen tukijalka

Maatalousyhtymä Klemolassa kaikki osakkaat eli veljekset vaimoineen työskentelevät tilan töissä, kuten myös kummankin perheen lapset mahdollisuuksiensa mukaan. Kesken lehmien sorkkienhoidon kuvaan ehtivät mukaan Petri (vas.) ja hänen vaimonsa Leena Klemola sekä Anu Klemola, jonka mies Pekka oli jutuntekoaikaan Kälviällä metsätöissä. Kuva: Arto Takalampi

Siitä maankuulusta Isla J Brave -lämminveriruunastahan Kokkolan Ullavassa toimiva Maatalousyhtymä Klemola parhaiten tunnetaan, vaikka tilan päätuotantosuunta onkin maidontuotanto.

Maidontuotannossa ei nyt kuitenkaan mene hyvin, kuten tiedetään. Siihen tilanteeseen on jouduttu sopeutumaan Klemolassakin.

"EU:hun liittymisestä lähtien kannattavuus on heikentynyt. Toki tuotannossa on ollut hyviäkin aikoja, ja silloin olemme investoineet metsiin. Metsästä olemme rakentaneet yhtymälle toista tukijalkaa maidon rinnalle", sanoo Petri Klemola, yksi maatalousyhtymän osakkaista.

Muut osakkaat ovat Petrin vaimo Leena, veli Pekka ja hänen vaimonsa Anu, jotka kaikki työskentelevät tilalla, samoin kuin perheiden lapset mahdollisuuksiensa mukaan. Työntekijänä on ainoastaan yrittäjä-lomittaja.

Vuodesta 1990 hevostalous on ollut tilan liitännäiselinkeinona, ja hevosista kolmanneksen omistaa Lappajärvellä asuva kolmas veli Ilkka. Hevosia on parisenkymmentä, ja tallilla on kaksi palkattua työntekijää.


Tukijalkana 470 hehtaarin metsäala onkin nyt osoittautunut tarpeelliseksi. Puista saadut myyntitulot ovat mahdollistaneet tarpeelliset maatalouden investoinnit, joita tässä taloustilanteessa olisi muuten jouduttu harkitsemaan. Metsästä saadaan myös hake rakennusten lämmittämiseen.

Petri Klemola myöntää, ettei tilanne ole kestävä. 260 lypsylehmän ja yli 11 000 litran keskituotoksen tuotanto pitäisi olla itsessään kannattavaa ja riittää kaikkiin investointeihin. Maidonhinnan romahtaminen ja pysyminen alhaalla maitokiintiöiden vapauttamisen vuoksi eivät kuitenkaan mahdollista sitä.

"Kiintiöiden vapauttaminen oli EU:lta tyhmää, koska tuotanto karkasi muualla EU:ssa käsistä, ja jauhevarastot ovat jarruttaneet hintojen nousua. Maidon hinnannousu olisi nyt nopein ja pysyvin apu maitotiloille", hän sanoo.


Mietittävää tuo myös vuoden alusta Valion uusi maidon hinnoittelu, kun maidon arvo-osien eli rasvan ja valkuaisen painoarvo korostuu. Petri Klemola laskee sen alentavan yhtymän maitotiliä 0,18 sentillä litralta nykyisillä pitoisuuksilla.

Muutokseen sopeutuminen jalostuksella vie pitkään, joten katse on nyt ruokinnan keinoissa. Klemola uskoo, että valkuaispitoisuutta on helpompi nostaa kuin rasvaa.

"Ajatuksissa on käynyt jo aiemminkin kokeilla rehumaissia", hän pohtii.

Maatalousyhtymä perustettiin vuonna 1994 yhdessä veljesten ja vuonna 1999 eläkkeelle jääneiden vanhempien kanssa. Petri Klemolan mukaan tavoitteena on ollut kehittää tilaa tasaisesti eikä yritteliäisyyttä ole puuttunut: kaikki mahdolliset rakennustyöt sekä pelto- ja metsän harvennustyöt tehdään itse omilla koneilla.

"Vahva konekanta osaltaan myös sitouttaa ja motivoi jälkikasvua tähän työhön", hän perustelee.

Nykyisten osakkaiden kesken on selkeä työnjako: vaimot Leena ja Anu vastaavat karjasta, veljekset Petri ja Pekka puolestaan hoitavat metsän lisäksi peltotyöt, rehustuksen ja koneet.

"Pekka on se konemies, kun minä olen konimies", Petri Klemola vitsailee ja viittaa ajankäyttöönsä, josta kolmannes menee hevosten kanssa.


Tilan kehitykseen ovat merkittävästi vaikuttaneet Isla J Braven lisäksi aikanaan tehty uusjako ja siirtyminen robottilypsyyn jo vuonna 2003.

"Vanhan navetan viereen tehty pihatto oli ensimmäisen Suomessa suoraan kahdelle robotille suunniteltu navetta", Klemola sanoo. Se sai jatkoa vuonna 2012 rakennetusta uudesta pihatosta.

Molemmissa navetoissa on kaksi robottia ja lisäksi toinen alkuperäisistä roboteista on osa-aikaisena. Sillä lypsetään erilleen poikineiden ja umpeen laitettavien lehmien maidot.

Lehmät on jaoteltu niin, että isommat holsteinit ovat uudessa ja tilavammassa navetassa. Keskimmäisessä navetassa ovat pienemmät holsteinit ja ayrshiret, umpilehmät sekä vasikat. Hiehot ja muu nuorikarja ovat saneeratussa vanhimmassa navetassa.

Holsteinien osuus on 60 prosenttia ja karjan keskimääräinen poikimakertojen määrä jää hieman alle kolmen. Eläinten hyvinvointiin investoidaan koko ajan, tänäkin vuonna 100 000 euroa muun muassa kuivitukseen sekä käytävä- ja ritilämattoihin.

Lannankäsittelyyn 
löydyttävä ratkaisu

Kun Klemolan navetoissa syntyy lantaa tuhat kuutiota kuukaudessa, lannan sijoittamisessa ympäristöluvan mukaan on ollut tuotannon kasvaessa haasteensa.

Peltoalaa on kasvatettu raivaamalla lähinnä lannanlevitysalan lisäämiseksi, mutta myös rehualan kasvattamiseksi. Omaa peltoa on 250 hehtaaria ja vuokralla vajaat 80 hehtaaria.

Normaalivuonna, kuten myös tänä vuonna, tarvittava säilörehu, hevosheinä ja pääosin viljakin saadaan tältä peltoalalta. Viljasato oli hyvä, mutta rehusadot jäivät määrällisesti 70 prosenttiin normaalista. Toiveissa oli syyskuun alussa kuitenkin vielä kolmas sato.

Petri Klemola ei pidä pellon raivaamista taloudellisesti järkevänä tapana lisätä lannanlevitysalaa, vaikka se onkin heillä ollut käytännön pakko. Jatkossa peltoa tuskin enää raivataan, sillä laajentamiselle halutaan vahvempi taloudellinen pohja.

"Kyllä lantahommaan pitää löytyä muut keinot. Yhtenä keinona olemme miettineet biokaasutuotantoa", hän sanoo.


Peltoa on raivattu tietoisesti jo olemassa olevien peltojen ympärille, millä lohkokokoa on saatu kasvatettua ja lähes koko peltoala mahtumaan kolmen kilometrin säteelle.

"Tällaiset lohkot mahdollistavat vetoletkulevityksen yhtenäiselle alalle suoraan navetan lietesäiliöistä ja kolmesta pelloilla olevista etäsäiliöistä. Letku on 1,4-kilometrinen ja kapasiteetiltaan vajaat 200 kuutiota tunnissa", Petri Klemola sanoo.

Hän uskoo, että laajentavien tilojen tarvitsema peltoala on useimmilla alueilla jo olemassa, kunhan kaikki peltoala vain saataisiin näennäisviljelystä aktiivikäyttöön. Lisäksi sitä voisi vauhdittaa myös tilusvaihdoilla, joita Klemolassakin on tehty toisten tilojen kanssa.

Lue myös:

TalkKari-ohjelma vieraili Klemolan tilalla vuosi sitten. Hevosten lisäksi puhutaan maatalouspolitiikkaa.