Uusi yritys suunnittelee Suomeen jättimäisiä kasvitehtaita, joiden rahakasvi olisi hamppu

Hamppukasveista voidaan eristää yli 400 kemikaalia. Kuva: Pasi Leino

Suomesta voisi tulla lääkekannabiksen ja vihannesten hallitunkasvatuksen edelläkävijämaa.

Siihen pyrkii elokuussa perustettu kuuden hengen yritys Lepaan AHT.

Haasteena ovat ennakkoluulot ja viranomaisten sekä lainsäätäjien jähmeys kannabista kohtaan.

Yrityksen ideoiden taustalla on ravinnontuotannon ongelmat ja niihin vastaaminen, kertoo Janne Kruunari Lepaan AHT:sta.

Suomessa on pari viime vuotta korjattu huonoja satoja sääolojen takia. Maatalouden kannattavuus on heikko. Maailmalla ruuan hinta nousee.

"Ruuasta tulee pulaa, vaikka hävikki vähenisi. Pitää tehostaa tuotantoa, tarvitaan hallittua kasvatusta", Kruunari sanoo.

"Suomessa on vahvaa osaamista hallitusta kasvatuksesta kasvihuoneissa."

Lepaan AHT:n suunnitelmissa on perustaa uuden sukupolven viljelytehtaita kasvien tuotantoon.

Yritys suunnittelee perustavansa "kasvitehtaita" ympäri Suomea muun muassa vanhoihin teollisuuskiinteistöihin ja Pyhäsalmen entiseen kaivokseen.

Ouluun yrityksellä on suunnitteilla rakentaa kerrosviljelmä, jossa viljelyalaa olisi 413 hehtaaria. Se olisi toteutuessaan maailman suurin kasvihuone. Satoa on tarkoitus korjata ympärivuoden.

Pyhäsalmessa kaivostoiminta päättyy tänä syksynä. Heti sen jälkeen sinne voisi ryhtyä kehittämään kerrosviljelyä.

Tutkijat ovat jo tehneet kaivoksessa kokeita ja kasvit kasvavat siellä hyvin, sillä lämpöä ja hiilidioksidia riittää.

Kasvitehtaissa tuotettaisiin muun muassa kurkkua, tomaattia ja perunaa, mutta rahakasvina olisi hamppu.

Lääkekannabiksen kysyntä on maailmalla tarjontaa suurempaa. Kruunarin mukaan lääkekannabista voitaisiin viedä esimerkiksi Kanadaan, sillä Kanada on höllentänyt tuontisääntöjään sallivammiksi.

Hampusta on moneksi, mutta ennakkoluulot vaivaat niin viranomaisia kuin viljelijöitäkin.

Pelkästään energiantuotannossa hampulla on valtava potentiaali. Lisäksi siitä saadaan ravintoa, kuitua vaatteisiin ja rakennuksiin sekä lääkeaineita. Hamppukasveista voidaan eristää yli 400 kemikaalia.

Kruunari nostaa tärkeäksi hampun hyödyksi hiilensidonnan. Kilo hamppuproteiinia sitoo ilmakehästä 100 kiloa hiilidioksidia.

Kruunarin mukaan hampusta voitaisiin tuottaa hiilinegatiivista energiaa eli kasvi sitoo enemmän hiiltä kuin siitä energiaksi hyödynnettynä päätyy ilmaan. Hampulla voitaisiin biohiilenä korvata kivihiili ja siemensadon öljyllä fossiilinen öljy.

Nopealla laskutoimituksella Kruunari heittää idean armeijan kasvisruokapäivään. "10 grammaa hamppurouhetta armeijan näkkileipiin poistaisi kuusi miljoonaa kiloa hiilidioksidia ilmasta vuodessa."

Lepaan AHT pyrkii saamaan hampulle sopimusviljelijöitä ja hamppua viljelyyn pelloille ympäri Suomea. Sillä kompensoitaisiin muun muassa kasvihuoneiden vaatimaa energiaa ja päästöjä.

Oulun kasvitehtaan tehontarve olisi 1 200 megawattia. Tarvetta voi verrata siihen, että Imatran vesivoimalaitoksen teho on vajaa 200 megawattia.

Tällä energian käytöllä vihanneksia kasvaisi valtava määrä. Minne ne kaikki saataisiin myytyä? Kruunarin mukaan tuontia Suomeen ei enää tarvittaisi ja vihannesten viennin markkinoinnissa suomalainen tuotanto voisi käyttää hyväksi laatua.

Yritys etsii hankkeiden toteuttamiseen nyt ensimmäisessä vaiheessa kahta miljoonaa euroa rahoitusta.