Ulkomaalaisia työllistävän maidontuottajan vappu kuluu tilan hommissa – Ennen ajettiin paskaa, nyt vaihdetaan renkaita ja rassataan koneita

Bulgarialainen Petya Teneva tuli Jari Laukkosen tilalle töihin ensimmäistä kertaa 14 vuotta sitten. Kumpikaan ei näe vastakkainasettelua työnantajien ja työntekijöiden välillä. "Työtä tehdään yhdessä työnantajan kanssa", Teneva sanoo. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Maaseudulla vapun vietosta nousee aina esiin yksi perinne yli muiden.

"Muistan monta kertaa, että paskaa on ajettu", kortesjärveläinen maidontuottaja Jari Laukkonen kertoo.

Laukkosen mukaan lannanajoperinne ei ole mielenosoitus työväenjuhlaa vastaan.

Ennemminkin taustalla ovat käytännölliset syyt.

"Vappu oli koulusta vapaapäivä. Oli talkooväkeä talikon­varteen."

Ruotsinkieliseltä Teerijärveltä kotoisin oleva emäntä Sally Laukkonen muistelee, että maaseudun perinteisiin kuuluivat myös siman teko ja vappuretki.

"Ja mieskuoro lauloi."

Jari Laukkosen mukaan oikeiston ja vasemmiston välillä ei ole seudulla ollut suurta vastakkainasettelua.

"Tämä on niin vahvaa maaseutu­pitäjää. Kortes­järvellä oli työväentalo ja nuorisoseurantalo vieri vieressä. Mekin teimme kauppaa E-liikkeessä, kun setä oli siellä myymälän­hoitajana."

Toista oli rakennustyömailla, joilla Laukkonen työskenteli ennen yrittäjänuraansa 16-vuotiaasta lähtien.

"Silloin tapasin kovia työväenliikkeen miehiä. Jos tiesivät, että olet maajussin poika, niin kyllä sitä vastakkain­asettelua syntyi."

Työnantajiksi Laukkoset muuttuivat 30 vuotta sitten, kun tilalle saapuivat ensimmäiset ulkomaalaiset harjoit­telijat.

Sen jälkeen heillä on ollut tekijöitä kotimaasta ja useasta Itä-Euroopan maasta. 80 lehmäpaikan pihatossa riittää töitä.

"Tekemätöntä työtä on 8 000–10 000 tuntia vuodessa. Jos ei ole työvoimaa, kaikki rupeaa repsottamaan ja jaksaminen on koetuksella", Jari Laukkonen sanoo.

Bulgarialainen Petya Teneva tuli Laukkosten tilalle ensimmäisen kerran 14 vuotta sitten. Välillä hän asui perheineen jopa samassa taloudessa isäntäväen kanssa.

"Suomessa oli paljon töitä ja järjestelmä toimi. Niin jäin tänne."

Perheessä vappuperinteet ovat nykyään samat kuin useimmilla suomalaisilla.

"Syömme vähän paremmin ja olemme yhdessä perheen kanssa."

Tenevan lapsuudessa, sosialistisessa Bulgariassa vappua juhlittiin näyttävästi.

"Muistan kun marssimme kadulla liput kädessä."

Laukkosen mukaan ulkopuolinen työvoima vaatii osaamista myös yrittäjältä.

"Pitää olla luonnetta ja kykyä tehdä yhdessä vieraan työntekijän kanssa. Ei pidä vetää liian kireälle, eikä mennä siitä, mistä aita on matalin."

Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on iso haaste maatiloilla.

"Tekijät ovat maaseudulta jo lähteneet. MTK:n pitää ottaa ulkomainen opiskelijavaihto uudelleen työn alle", hän sanoo.

Digitalisaatiosta puhutaan paljon, mutta isäntä ei usko sen ratkaisevan maatalouden työvoiman tarvetta pitkään aikaan.

"Haluan nähdä sen kauko-ohjattavan traktorin, joka menee oikein häjyihin paikkoihin. Talikkotyötä on jäl­jellä."

Maatalouden huono kannattavuus näkyy tilojen kyvyssä palkata ulkopuolisia työntekijöitä.

"Palkanmaksukykyä ei enää tahdo olla."

Lannanlevityksen sijaan vappu on Laukkosilla nykyään autonrenkaiden vaihtopäivä.

"Meillä on täällä lasten rengasvarasto. Usein työväen päivänä myös siivotaan tai huolletaan koneita."

Kortesjärvellä ei vapun tienoilla yleensä vielä päästä pellolle. Luonto alkaa kuitenkin heräillä. "Viljelijöille vappu on uuden kasvukauden alku. Kevään juhla."