Hangon kaupunginjohtaja: "Ilman loma-asukkaita Hanko olisi ränsistyneempi ja palvelut olisivat vähissä"

Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandellin mukaan suurin osa hankolaisista ymmärtää loma-asukkaista saatavan hyödyn. "Mutta sitten on pieni, mutta äänekäs vastustajien joukko. Valituskierteet ovat myöhästyttäneet harmillisesti monia hankkeita, jotka tuovat lisää palveluita ja työllisyyttä tänne." Kuva: Jaana Kankaanpää

Loma-asukkaiden ja matkailijoiden rooli Hangolle on erittäin suuri, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell sanoo.

"Hanko elää kolmesta tekijästä: satamasta, teollisuudesta ja matkailusta."

Tarkkoja summia loma-asukkaiden merkityksestä kunnan talouteen hänellä ei kuitenkaan ole antaa.

Matkailulla on ollut Hangolle alusta asti suuri merkitys.

Hangossa vuodesta 1873 toiminut satama toimi alkuaikoina talvisatamana, sillä se oli ainoa talvisin jäättömänä pysyvä satama. Se tarkoitti samalla sitä, että kaupunki hiljeni kesäisin.

Samoihin aikoihin kylpyläkulttuuri oli nosteessa. Hanko päätti profiloitua kylpyläkaupunkina, jolloin ihmisiä saatiin houkuteltua alueelle myös kesäaikaan.

Siinä on hyvin onnistuttu, sillä nykyään Hanko tunnetaan nimenomaan kesäkaupunkina.

Yrittäjille tilanne on haastava, sillä talviaikaan väestö puolittuu.

"Pikkuhiljaa on nähtävissä kuitenkin selkeä muutos. Ihmiset ovat yhä enemmän muinakin vuodenaikoina täällä", Strandell sanoo.

Tähän tuskin kuitenkaan olisi päästy ilman kaupungin ja matkailutoimiston määrätietoista työtä, investointeja ja markkinointia.

"Pyrimme luomaan edellytykset, että olisi vuoden ympäri esimerkiksi tapahtumia", Strandell kertoo.

Digitalisaation myötä työ ei ole myöskään enää yhtä paikkaan sidottua kuin aiemmin. Tämä mahdollistaa ihmisten asumisen loma-asunnoillaan vuoden ympäri ja työskentelemään yhä enemmän sieltä käsin.

Hanko on taistellut väkiluvun vähenemisen ja korkean työttömyyden kanssa, kuten lukuisat muut kunnat Suomessa. Työpaikkoja on siirtynyt etenkin teollisuudessa halvempiin maihin.

Hangossa asuu tällä hetkellä 8 600 asukasta. Väkiluku on pudonnut 100 asukkaan vuosivauhtia. Väkimäärän vähentyminen aiheuttaa luonnollisesti taloudellisia haasteita kunnalle.

"Loma-asukkaat ovat kuitenkin lievittäneet oleellisesti näitä haittavaikutuksia. Uskon, että tulevaisuudessa eniten työpaikkoja täällä syntyy matkailusta.", Strandell toteaa.

Hän muistuttaa, että palvelurakenne muodostuu väestön mukaan. Palveluiden kysynnällä on suora vaikutus työllisyydelle ja kaupungin taloudelle. Asuntojenkin hinnat pysyvät etenkin kantakaupungissa hyvinä loma-asukkaiden ansiosta.

"Ilman loma-asukkaita Hanko olisi huomattavasti ränsistyneempi ja palvelut olisivat käyneet hyvin vähiin", Strandell uskoo.

Strandellin mukaan kaikki eivät halua enää työlästä mummonmökkiä, vaan loma-asunnolta vaaditaan mukavuuksia. Moni kaipaa paikkakunnalta myös tekemistä, ohjelmaa ja palveluita.

"Yrittäjien tehtävä on tarjota kuluttajien tarpeisiin vastaavia palveluita. Kaupungin rooliksi jää toimia asioiden mahdollistajana", Strandell kertoo.

Tästä huolimatta paikkakuntienkin on huolehdittava hyvästä imagostaan ja brändistään.

"Kunnilla pitää olla oikea asenne, millä kohdella vakituisia asukkaitaan ja loma-asukkaitaan. Tärkeää on myös määritellä oman kunnan vahvuudet ja muovata brändi sen mukaan. Tulee pohtia, mitä tällä kunnalla on tarjota sellaista, mitä muilla ei ole", Strandell neuvoo.

Lue lisää: "Mökkiläiset turvaavat palveluiden säilyvyyttä maaseutukunnissa ja luovat työllisyyttä"