Tanska suunnittelee kovaa hiiliveroa maataloudelle – tiukka verouudistus uhkaa erityisesti karjataloutta
Tanska harkitsee historiallista askelta ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä maatalouden päästöille aiotaan asetta veroja. Svarerin komitea on ehdottanut useita malleja, joista tiukin koettelisi viljelijöitä noin sadan euron hiilidioksiditonniverolla.
Kovin verouudistus iskisi erityisesti Tanskan karjatalouteen. Kuvituskuva. Kuva: Sanne KatainenTanskassa valmistellaan maataloudelle hiilidioksidiveroa. Asiantuntijaryhmä, Svarerin komitea, esitteli eilen raportin erilaisista veromalleista.
Asiasta kertoo muun muassa tanskalainen Landbruksavisen-verkkolehti.
Raportti sisältää kolme päämallia hiilidioksidiverolle. Tarkoituksena on, että verouudistus astuu voimaan osittain vuonna 2027 ja täysin vuonna 2030.
Kaikista ankarimmassa mallissa viljelijä joutuisi pulittamaan 750 Tanskan kruunua eli noin 100 euroa tuotetulta hiilidioksiditonnilta.
Mallin arvioidaan vähentävän kasvihuonekaasupäästöjä 3,2 miljoonaa tonnia. Siinä maatalous rinnastetaan muihin teollisuudenaloihin. Koko alalle vero tulisi maksamaan 5,9 miljardia Tanskan kruunua eli noin 790 miljoonaa euroa.
Komitean mukaan malli merkitsisi maataloustuotannon huomattavaa vähenemistä erityisesti karjataloudessa. Lisäksi siihen sisältyy riski, että tuotanto ja ilmastopäästöt siirtyvät sen vuoksi Tanskan rajojen ulkopuolelle.
Lievemmissä malleissa veroksi esitetään 375 Tanskan kruunua eli noin 50 euroa tuotetulta hiilidioksiditonnilta ja 125 Tanskan kruunua eli vajaa 17 euroa.
Verouudistuksen pelätään merkittävästi vähentävän maataloustuotantoa Tanskassa.
Maan maatalous- ja elintarvikeneuvoston puheenjohtaja Søren Søndergaard kertoo Landbruksavisenin artikkelissa, että ei näe perusteita korkeimmalle, 750 Tanskan kruunun, verolle.
”Vero on ristiriidassa hallituksen linjausten sekä työpaikkojen ja kilpailukyvyn turvaamisen kanssa.”
Lehti kysyi Søndergaard’lta, ajavatko maanviljelijät traktoreillaan Kööpenhaminaan protestoimaan veroa vastaan. Sellaisia suunnitelmia ei alalla kuitenkaan ole.
”Monet mielenosoituksista, joita näemme ympäri Eurooppaa, johtuvat siitä, että poliitikkojen kanssa ei käydä vuoropuhelua ammatin tulevaisuudesta. Tanskassa sitä käydään.”
Svarerin komitean esitys siirtyy seuraavaksi uuden komitean käsittelyyn. Tähän niin sanottuun vihreään kolmikantakeskusteluun osallistuu poliitikoita, asiantuntijoita sekä sidosryhmäorganisaatioita. Vastaesitystä odotetaan kesäkuuhun mennessä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
