Vuoden vihannes 2018 on papu
Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry valitsivat vuoden vihannekseksi monipuolisen pavun.
Kotimainen härkäpapu on hyvä kuidun ja proteiinin lähde, jossa on ainesta tuontisoijan korvaajaksi. Kuva: Jaana KankaanpääValintaperusteena on ollut erityisesti se, että tämän monipuolisen kasvisryhmän käytön ja viljelyn toivotaan lisääntyvän niin ammattiviljelmillä kuin kotipuutarhoissa. Suomalaiset syövät papuja selvästi vähemmän kuin monessa muussa maassa.
Pavut ovat ruokaisia ja sisältävät moniin muihin kasviksiin verrattuna enemmän kuituja, foolihappoa ja valkuaisaineita. Pavut ovatkin arvokkaita erityisesti osana kasvispainotteista ruokavaliota.
Pavut keventävät sekaruokailijankin annoksia, sillä niissä on vain vähän kaloreita suhteessa sisältämiin ravintoaineisiin.
Papujen (Phaseolus sp.) ryhmä koostuu noin 80 köynnöstävästä lajista ja ne kuuluvat hernekasveihin. Suomeen pavut tulivat 1600-luvulla muun Euroopan kautta Väli- ja Etelä-Amerikasta, jossa niitä kasvaa luonnonvaraisina. Tyypillistä näille kasveille on se, että ne sisältävät valkuaisaineita ja pystyvät sitomaan myös maaperän typpeä parantaen samalla maan kasvukuntoa.
Papujen käytön toivotaan kasvavan reilusti nykyisestä.
Viljely onnistuu sekä harrastajilta että ammattilaisilta. Pavut pitävät lämpimästä ja suojaisesta kasvupaikasta ja niitä voidaan viljellä avomaalla Keski- ja Etelä-Suomessa.
Paras satoaika on elo- ja syyskuussa. Kasvihuoneissa papujen viljely onnistuu hyvin myös ympäri vuoden tomaattien tapaan lisävalon avulla. Papuja voi viljellä itse myös parvekkeilla, jolloin ne samalla vihreyttävät tilaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
