Järvi-Suomi haluaa oman maatalouden ja maaseudun kehittämisohjelman

Nautakarjatalouden osuus Järvi-Suomen maatalouden markkinatuloista on keskimäärin 75 prosenttia. Kuva: MISKA PUUMALA

Järvi-Suomi tarvitsee oman kehittämisohjelman tuleville cap-ohjelmakausille, alueen MTK-liitot korostavat.

Järvi-Suomi eli Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo ovat menettäneet viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana sekä tukieuroja että alkutuotantoa läntiseen Suomeen, liitot muistuttavat kannanotossaan. Tämä kehitys on niiden mukaan saatava käännettyä.

Nautakarjatalous on Järvi-Suomen maatalouden selkäranka. Sen osuus alueen maatalouden markkinatuloista on keskimäärin kolme neljännestä. Se on myös alueen kasvinviljelytilojen sadon keskeinen määränpää.

Alueella vielä jäljellä oleva maataloustuotteiden jalostustoiminta nojaa sekin vahvasti nautakarjatalouteen.

Järvi-Suomessa suurten nautakarjayksiköiden perustamista rajoittavat peltojen hajanaisuus ja pitkät etäisyydet, kannanotossa todetaan.

Investointeja ovat lisäksi rajoittaneet rahoituksen saantiin liittyvät ongelmat sekä alan yleinen heikko kannattavuus.

Luomutuotanto on yksi alueen vahvuuksista, puutarhatuotanto toinen. Luomu- ja puutarhatuotteiden markkinat ovat kuitenkin rajalliset ja lisäys tuotannossa on tehtävä markkinakehitystä seuraten.

EU:n uusi maatalouspolitiikan ohjelma Cap27 painottaa hajautettua ja kestävää tuotantoa, ruokaturvaa ja huoltovarmuutta.

Ilman Järvi-Suomea ei Suomen ruokaturvaa ja huoltovarmuutta voida varmistaa, alueen MTK-liitot toteavat. "Tämä edellyttää, että cap-ohjelmassa huomioidaan alueen ominaispiirteet ja mahdollistetaan sekä tehokkaan perusmaatalouden että monialaisuuteen perustuvien maatilayritysten tulevaisuus."

Toimenpiteiksi esitys listaa korotetut investointituet erityisesti nuorille ja yhteisyrityksille sekä aktiiviviljelijän määritelmän joustavoittamisen monialaisille tiloille. Jälkimmäinen vauhdittaisi myös sukupolvenvaihdoksia, kun kannattavuusvaatimus voidaan koota useasta eri lähteestä.

Toimenpiteiden pitää kannanoton mukaan ulottua myös jalostavaan teollisuuteen esimerkiksi kuljetus-, investointi- ja kehittämistukien sekä koulutuksen kautta.

Järvi-Suomen ilmasto- ja ympäristöohjelma luo MTK-liittojen mukaan hyvän pohjan edistää näiden alojen kehitystä ja yritystoimintaa.

Kannanotossa korostetaan, että Järvi-Suomi haluaa sille kuuluvan osuuden tulevan cap-kauden rahoituksesta. Samalla pitää korjata nykyiselle ohjelmakaudelle tehdyt leikkaukset ympäristökorvaukseen.

Toisena hyvänä pohjana alueen ohjelmalle nähdään maakunnalliset Cap27 -maaseutuohjelmat.

"Näiden pohjalta on mahdollista koota yhdessä sidosryhmien kanssa toimiva ja tehokas työkalu alueen kehittämiseen."