Lausunnot cap-ehdotuksesta annettava perjantaina 10.9.
Jokaisella on mahdollisuus kertoa mielipiteensä virkamiesten laatimasta luonnoksesta Suomen cap-suunnitelmaksi. Suunnitelmassa on kyse siitä, miten EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (cap) täällä toteutetaan ohjelmakaudella vuosina 2023–2027.
Laitilalaisen Saloniemen tilan länsisuomenkarjaa kotilaitumellaan syyskuun alussa. Kuva: Juha SinisaloLausuntoja luonnoksesta Suomen cap-suunnitelmaksi voi antaa verkko-osoitteessa Lausuntopalvelu.fi. Lausuntoaika päättyy perjantaina 10.9.
Syyskuun alkuun mennessä kertyneissä lausunnoissa korostuu kiinnostus ympäristöasioita kohtaan.
”Eniten on kommentoitu ympäristökorvauksia ja luomutuotannon korvauksia, kertoo erityisasiantuntija Tiina Hartman maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Hyvänä kakkosena on tuotantosidonnainen tulotuki ja sitten ekojärjestelmä sekä ehdollisuus.”
Syyskuun alkaessa, viime keskiviikkona kello 16:30 mennessä lausuntoja oli annettu 21.
”Toivomme saavamme paljon lausuntoja”, Hartman sanoo. Myös neuvotteleva virkamies Eero Pehkonen kannustaa kommentoimaan luonnosta.
MT:hen yhteyttä ottanut lukija oli huolissaan siitä, ovatko kaikki lausunnot samanarvoisia.
Jokainen lausunto käydään Hartmanin mukaan huolellisesti läpi ja ne menevät valmistelijoiden tietoon.
”Lausunnoissa esille tulleista asioista tehdään yhteenveto päättäjiä varten”, Hartman sanoo.
”Lopullisen päätöksen painotuksista, valinnoista ja Suomen esityksestä komissiolle lähetettäväksi kansalliseksi cap-suunnitelmaksi tekee valtioneuvosto.”
Kentältä on kuulunut ankaraa kritiikkiä, ettei tuottajien ääntä ole riittävästi kuultu suunnitelmaa tehtäessä.
”Cap-suunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Koko valmisteluprosessin ajan sidosryhmillä on ollut mahdollisuus toimittaa näkemyksiään valmistelun tueksi”, Hartman vastaa kritisoijille.
Hänen mukaansa valmisteluryhmissä on ollut jäseniä laajasti monista sidosryhmistä ja erilaisissa valmistelutyöpajoissa on ollut satoja osallistujia.
Luonnosta Suomen cap-suunnitelmaksi vuosille 2023–2027 on muun muassa valmisteltu työpajoissa. Niistä Geenivaratyöpaja käsitteli alkuperäisrotuja.
Työpajaan osallistui henkilöitä muun muassa MMM:stä, Luonnonvarakeskus Lukesta, ympäristöministeriöstä, Ruokavirastosta, rotujärjestöistä sekä MTK:sta, kaikkiaan 34 henkilöä.
29.1.2019 kirjatussa työpajan koosteessa todetaan, että tuki on oleellinen suojelun kannalta.
Koosteeseen on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi, että kaikki alkuperäisrodut olisivat elinvoimaisia, geneettisesti monipuolisia ja tärkeä osa suomalaista kotieläintaloutta.
Tavoitteissa mainitaan myös se, että Suomessa olisi 4 000 länsisuomenkarjan, 1 500 itäsuomenkarjan ja 1 500 pohjoissuomenkarjan lehmää tuotosseurannassa vuoteen 2025 mennessä.
Suomenkarjalehmiä oli viime vuonna 3 651.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
