
Kurikkalainen Toni Kreko päätti ostaa käytetyn ajosilppurin – ”Uusien koneiden hintaan on tullut lisää ainakin kolmannes”
Investointikustannukset on laskettava tarkoin ja samassa on puntaroitava asiakastyytyväisyyttä ja pääomakustannuksia, jotta kokonaisuus kannattaa. Tämän tietää kurikkalainen koneurakoitsija Toni Kreko, joka teki tarkat lisälaskelmat hankkiessaan yritykselleen toisen ajosilppurin.Kurikka
Koneurakoitsija Toni Kreko tekee talvikaudella itse koneiden ylläpitoremontit ja muutenkin kaikki huollot ja korjaukset. Työssä säästää, sillä ajosilppurissa on paljon mekaanisia peruskorjauksia, jotka eivät vaadi suurta erikoisosaamista. Työn alla oli ajosilppurin terien kiristäminen. Kuva: Arto TakalampiPari viime vuotta ovat olleet kurikkalaiselle, vuonna 2006 koneurakoinnin aloittaneelle Toni Krekolle ja hänen yrityksensä KL-Agri Oy:n toiminnalle muutosten aikaa. Alusta asti mukana ollut lietteenlevitys jäi pois ja yritykseen hankittiin toinen ajosilppuri, toinen puimuri ja kuivalantakärry.
Tarvetta oli etenkin toiselle ajosilppurille, sillä vuonna 2013 uutena hankitussa Claasin Jaguarissa eivät kapasiteetti ja kuskilla tunnit enää riittäneet. Sillä korjattiin noin 600 hehtaarin korjuualalta kaikki sadot yhteen laskien 1 400–1 500 hehtaaria.
”Mietin ensin vanhan Jaguarin vaihtamista uuteen, mutta koin järkevämmäksi hankkia toisen käytetyn ajosilppurin, kun lisää tiloja oli vielä tulossa mukaan korjuuseen. Kun kapasiteetti oli viety jo muutenkin aivan äärimmilleen, uusi kone ei olisi helpottanut yhtään”, hän perustelee.
Toni Krekon urakointivuodet
Urakointi alkoi agrologiksi valmistumisen jälkeen toiminimellä 2006 aluksi lietekärryllä.
Rehukorjuu ajosilppurilla neljälle tilalle alkoi vuonna 2007 aluksi 200 hehtaarilla opeteltaessa. Puimuriurakointiin 2009.
Osakeyhtiöksi vuonna 2014, vetoletkulevitystä toisessa yhtiössä 2015 alkaen, 2017 osakaspohjan ja konekannan väliaikainen laajennus.
2022 lietteenlevityksen lopettaminen, rehunkorjuu- ja puintiurakointiin voimakas panostaminen.
Pääomakustannusten pitämiseksi siedettävinä koneet ovat olleet pitkälle käytettyjä.
Urakoinnin ohella oman viljelyalan kasvattaminen.
Asiakastilojen vähentäminen ei Krekon mukaan olisi tullut kuuloonkaan. Useat tilat ovat pitkäaikaisia asiakkaita ja niistä pari on vielä aivan alkuperäisiä Krekon ensimmäiseltä rehunkorjuuvuodelta 2007.
Uuden ajosilppurin ostaminen toiseksi koneeksi olisi Krekon mukaan nostanut pääomakustannukset jo liian korkeiksi, sillä uusien koneiden hintaan on tullut lisää ainakin kolmannes. Hän hankkikin viime kaudeksi New Hollandin käytetyn 2016 mallin ajosilppurin.
Kun viime kesänä oli ensi kertaa käytössä kaksi konetta, kummallakin korjattiin kesän sadoista vajaat 2000 hehtaaria. Ensimmäisessä sadossa molemmilla tehtiin 600 hehtaaria eli niiden kapasiteetti hyödynnettiin silloin täysin. Mukana oli muidenkin kuin vakioasiakkaiden korjuualaa.
”Hankinta kannatti, sillä kummallakin koneella oli riittävästi töitä. On kuitenkin varmuutta asiakkaita kohtaan, ettei korjuualaa ole viety ihan äärimmilleen. Ehkä 100-200 hehtaaria on ensi kesäksi vielä tilaa, ja silti jää särkymävaraa konerikkojen ja kelien varalta”, Kreko laskee.
Toni Kreko kiittelee, että hänellä on hyviä asiakkaita, suuri osa pitkäaikaisiakin. Asiakkaat myös kannustivat häntä investoimaan toiseen ajosilppuriin aiemman olemassa olevan rinnalle. Kuva: Arto TakalampiRehunkorjuun ulkoistaminen yleistyy, mikä kannusti Toni Krekoa lisäämään kapasiteettia.
”Korjuuketjusta riippuen kaikilla tiloilla eivät väki ja kalusto riitä, ja alle sadan hehtaarin tiloilla omaa kalustoa on aika vaikea laskea kannattavaksi.”
Vaikka hänen käytössään on nyt kaksi korjuuketjua, työntekijät ja kalusto riittävät täydentämään sen, mitä tiloilla ei itsellä ole. Hänellä on yhteistyökumppaneina toisia koneyrittäjiä niittoon, kuljetukseen ja siilolla tiivistämiseen isolla pyöräkuormaajilla sekä lisäksi osa-aikaisena kuljettajana veli sekä yksi työntekijä.
”Kone- ja etenkin polttoainekustannusten rajun kallistumisen vuoksi taksoja on ollut pakko nostaa.” Toni Kreko
Kummassakin ajosilppuriketjussa on samat taksat. Kone- ja etenkin polttoainekustannusten rajun kallistumisen vuoksi niitä on ollut pakko nostaa.
”Löpön hinnannousun lisääminen taksoihin on tiloilla ymmärretty, kun sen kallistumisen jokainen kokee. Konekustannusten lisääminen todellisten kulujen mukaan ei ole niin helppoa, myöskään itselle, kun tietää tilojen taloustilanteen.”
Koneurakoitsija Toni Krekolla on nurmirehun korjuuketjussa yhteistyökumppaneina toisia koneurakoitsijoita. Heistä yksi on Jussi Lohikoski, jonka taustalla näkyvään pyöräkuormaimeen asennettiin Krekon hallilla jännitteenalenninta. Kuva: Arto TakalampiAina ruuvaamisesta kiinnostuneena Kreko huoltaa ja korjaa lähes kokonaan koneensa omassa hallissa. Näin tulee sekä säästöjä että saa samalla kuoletettua halli-investointia. Isommat ylläpitoremontit yrittäjä tekee talvella, jotta koneet ovat kesällä lyönnissä.
Toisen puimurin Kreko osti ajosilppurin tapaan kapasiteetin lisäämiseksi kiireisenä sesonkina. Molemmat puimurit on ostettu käytettyinä ja ne ovat 90-luvun lopulta. Ne ovat kuitenkin tehokkaita ja niitä hän pystyy itse huoltamaan, mutta niissä ei ole pääomaa liikaa kiinni.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







