Öljyhampun korsista voi valmistaa biohajoavaa tuulensuojalevyä ‒ viljelijöitä etsitään yhteistyöhön idässä

Öljyhampusta syntyy siementen lisäksi paljon korsimassaa.  Kuva: Sanne Katainen

Pellolla kasvatettavista raaka-aineista voidaan valmistaa rakentamisessa käytettäviä levytuotteita, tiedottaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu.

Tuotekehitys on alussa, mutta tulokset ovat erittäin lupaavia.

Esimerkiksi öljyhamppu tuottaa siementen lisäksi suuren määrän korsi- ja lehtimassaa, joka yleensä jää hyödyntämättä. Korsi sisältää kuitua, joka mahdollistaa erittäin lujan levyrakenteen valmistamisen. Rakentamisen lisäksi kuitua voidaan käyttää esimerkiksi kalusteiden materiaalina.

Menetelmää öljyhampun korsimassan hyödyntämiseksi on kehitelty Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Levyn valmistuksessa hyödynnetään sideaineena tärkkelystä, jota myös saadaan pellosta: perunasta tai ohrasta.

Pellolta saatavien raaka-aineiden hyödyntäminen rakentamisessa on yksi keino vähentää puurakentamisen hiilijalanjälkeä. Rakennushankkeiden hiilijalanjälkeä ryhdytään tarkastelemaan osana lupaprosessia vuoden 2025 alussa.

Hampusta kehitetyn levyn valmistuksessa ei käytetä fossiilisia raaka-aineita. Materiaali on täysin biohajoava ja voidaan kierrättää kompostoimalla, tiedotteessa kerrotaan.

Koeympäristössä toteutettu levyn valmistusprosessi perustuu tunnettuihin teknologioihin, ja se voidaan muokata teolliseksi toiminnaksi.

”Tavoitteena on ollut mahdollisimman yksinkertainen ja suoraviivainen pellosta seinälle -prosessi, jossa voidaan hyödyntää olemassa olevia maatalouden tuotanto- ja korjuumenetelmiä sekä levytuotteiden valmistuksesta tuttuja koneita ja laitteita”, kehittämisprosessia vetävä projektipäällikkö Matti Kilpiäinen Xamkista kertoo tiedotteessa.

Hamppukuidusta valmistettuja levyjä.  Kuva: Manu Eloaho

Hampun korret levytuotantoa varten korjataan keväällä, jolloin materiaali on riittävän kuivaa varastoitavaksi. Kevätkorjuun pilotoinnista neuvotellaan parhaillaan viljelijöiden kanssa.

Satoa on tarkoitus hyödyntää rakennuslevyjen pilottituotannossa, jossa testataan yhden neliömetrin kokoisten levyjen valmistusta sarjatuotantona, Kilpiäinen kertoo tiedotteessa.

Innovaation kaupallistamiseksi etsitään yhteistyökumppaneita maataloudesta ja rakennusteollisuudesta. Raaka-aineen tuotannon pitäisi tapahtua melko lähellä tuotantolaitosta kuljetuskustannusten hallitsemiseksi.

”Olisi hienoa, jos tuotantokeskittymä syntyisi tänne itäiseen Suomeen”, Kilpiäinen sanoo.

Rakennuslevyn kehittämistyötä tehdään Xamkin Mikpolis-tutkimusyksikössä. Seuraavaksi työtä jatketaan materiaalin ominaisuuksien testaamisella.

”Olosuhdetestien ja mekaanisten testien jälkeen tiedetään, kestääkö materiaali vaihtelevia kosteus- ja lämpötilaolosuhteita, ja millaisia ovat sen mekaaniset ominaisuudet”, tutkimusinsinööri Hannu Turunen sanoo.

Levyn rakennusfysikaalisia ominaisuuksia testataan Tampereen yliopistossa. Raaka-aineen korjuuseen liittyvää kehittämistyötä tehdään ProAgrian asiantuntijoiden kanssa.

Rakennuslevyinnovaatio on esillä Koneagria-messujen Innovaatiotorilla 12.–14.10.